Dokkarivinkki: Kostopornon kohteena

Kostoporno on yksi naisvihan uusista, kamalista ilmenemismuodoista.

Olen nyt ollut useamman päivän kovassa flunssassa ja siksi katsonut telkkaria enemmän kuin lienee ihmiselle terveellistä. Positiivisena puolena mainittakoon kuitenkin se, että olen vihdoin saanut käytyä läpi useampia katsottavien leffojen listalle kerääntyneitä kiinnostavia dokkareita – kuten esimerkiksi brittiläisen toimittaja Anna Richardsonin dokumentin Kostopornon kohteena. Vaikka Richardsonin elokuva on paikoitellen hieman sensaatiohakuinen eikä sukella aiheeseensa ihan niin syvälle kuin olisi voinut, se kartoittaa tehokkaasti kostopornoilmiön laajuutta ja vakavuutta sekä sen taustalla olevaa naisvihaa.

Kostoporno dokumentti

Kuva: Yle Areena

 

Kostopornon uhrit ovat käytännössä aina naisia, joita miehet haluavat rangaista. Dokkarissa näkyykin kostopornon yhteys siihen, miten naisen omaehtoinen seksuaalisuus edelleen usein johtaa stigmaan ja erilaisiin negatiivisiin seurauksiin, kuten häirintään. Esimerkiksi parisuhteen aikana kumppanille lähetetty alastonkuva muuttuu parisuhteen päätyttyä vihaisen miehen käsissä aseeksi naista vastaan. Ja monet tarttuvat siihen innokkaasti: se, että nainen on ottanut itsestään alastonkuvan, riittää syyksi kostopornosaittien tuhansille kommentoijille kirjoittaa kuvan alle: lutka, huora, tuollaista lehmää panisin/en panisi, tulen ja raiskaan sut.

Miehiä sama harvoin koskettaa, sillä eri sukupuolten edustajien seksuaalisuuteen suhtaudutaan edelleen täysin eri tavoin. Dokkarissakin eräs entisen naisystävänsä kuvia levittänyt mies sanoo, että jos hänen kuviaan levitettäisiin, se ei häntä haittaisi. Kunhan mies vain näyttää kuvissa hyvältä, häntä tuskin aletaan ahdistella ja vainota. Nainen sen sijaan voi alastonkuvien vuoksi tulla stalkatuksi, menettää maineensa ja jopa työpaikkansa tai joutua niin jatkuvan häirinnän kohteeksi, ettei lopulta enää jaksa.

Pari vuotta sitten kirjoitin italialaisesta Tiziana Cantonesta, jonka entisen kumppanin kostopornona levittämä seksivideo johti niin pahaan häirintään, että Cantone tappoi itsensä. Ei siis valitettavasti ole tippaakaan liioiteltua sanoa, että kostoporno voi tuhota sen uhriksi joutuneen ihmisen elämän.

Seksuaalinen tuplastandardi on yhä todellinen, ja netin naisviha on todellista, ja yhdessä ne voivat tappaa.

 

Kostopornon kohteena katsottavissa Yle Areenassa.

 

 

jatka lukemista:
miksi naisen pitäisi hävetä hänestä salaa kuvattua seksivideota?
seksiä haluaville naisille käy aina huonosti
netflixin parhaat feminismidokkarit

 

seuraa blogia Facebookissa ja Bloglovinissa.

Suhteet Seksi Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta

Nainen, joka rakastaa giljotiinia

Objektiseksuaalit rakastavat ihmisten sijaan esineitä. Monien muiden lailla minäkin kuulin objektiseksuaalisuudesta ensimmäisen kerran joitakin vuosia sitten, kun näin telkkarissa dokumentin Eiffel-tornin kanssa naimisiin menneestä naisesta. Tällä viikolla tutustuin aiheeseen vähän syvemmin käydessäni helsinkiläisessä galleriassa katsomassa tuossa dokumentissakin esiintyneen naisen, Erika Eiffelin, näyttelyn nimeltä Fressie – The Untold Iron Lover, jonka keskiössä on Eiffelin rakas giljotiini Fressie.

Erika Eiffel

Itse näyttely on hyvin pieni, ja koostuu varsin vaikuttavasta Fressie-giljotiinista sekä valokuvista Erikasta Fressien ja muiden hänelle rakkaiden esineiden kanssa. Lisäksi näyttelytilan perällä pyörii video, jossa kerrotaan Fressien matkasta, tämän rakentajasta ja entisestä kumppanista sekä Fressien ja Erikan suhteesta.

Suurimmalle osalle meistä ajatus giljotiinin tai Eiffel-tornin kaltaisen esineen rakastamisesta lienee jollain tavalla hämmentävä, ja näyttely herätti minussakin monenlaisia mietteitä. Videota katsellessani tajusin kuitenkin hyvin konkreettisesti, että kyseessä on rakkaustarina siinä missä muutkin.

Matkalla galleriaan olin vielä pohtinut, etten oikein tiennyt, mitä objektiseksuaalisuudesta ajatella. Sieltä lähtiessäni tajusin, ettei minun tietenkään tarvitse ajatella siitä mitään – asia kun ei kuulu minulle millään tavalla, ja niinpä minulla ei tarvitse olla siitä mitään erityistä mielipidettä. Ketään ei vahingoiteta. Annetaan ihmisten siis rakastaa kuten tahtovat.

Näyttely on auki vielä tämän viikon ajan Creat Space -galleriassa, ja Eiffel itse on näyttelyssä paikalla. Jos suinkaan ehditte, käykää siis ihmeessä tutustumassa Eiffeliin, Fressieen ja objektiseksuaalisuuteen. Kunhan muistatte, mitä Creatin Facebook-sivulla näyttelystä sanotaan:

Varoitus: saattaa aiheuttaa maailmankuvan laajenemista.

 
Creat Space
Albertinkatu 12
joka päivä klo 12-18
 

 

seuraa blogia Facebookissa ja Bloglovinissa.

Suhteet Rakkaus Suosittelen