Hurraa – helmikuussa ensi-iltaan tulevan Tom of Finland -elokuvan kauan odotettu traileri julkistettiin vihdoin! Mieltäni lämmittää aivan erityisesti tapauksen ajankohta näin itsenäisyyspäivän viikolla, juuri kun kaikenlainen suvaitsemattomuus ja ahdasmielisyys on taas näkynyt Suomen katukuvassa todella ahdistavalla ja rumalla tavalla. Trailerijulkaisun lehdistötiedotteessa elokuvan ohjaaja Dome Karukoski liputtaakin vapauden ja suvaitsevaisuuden puolesta erittäin selväsanaisesti: ”Touko Laaksonen on maamme tunnetuin kuvataiteilija maailmalla, suomalainen sankari, josta meidän on syytä olla ylpeitä. Hän oli myös sotaveteraani, ja siksi tuntuu hienolta päästä esittämään elokuvan traileri ensimmäistä kertaa samalla viikolla kun juhlitaan Suomen itsenäisyyttä.”

Tom of Finland -leffa on valtava kulttuuriteko ja myös varsin selvästi kantaaottava projekti. Kuten Hesarissa tiivistetään: Elokuva näyttää asenteiden muuttumisen paitsi Laaksosen elämäntarinan kautta, myös siten, että elokuva ylipäänsä on tehty ja hyväksytty osaksi [Suomen satavuotisen itsneäisyyden] juhlavuoden ohjelmaa. Vielä 20 vuotta sitten sen tekeminen ei välttämättä olisi ollut edes mahdollista.

Miesten välisestä rakkaudesta kertova elokuva ei myöskään ole itsestäänselvyys vieläkään, päinvastoin. Brokeback Mountain -leffan jälkeen valkokankaalla ei ole juuri näkynyt valtavirtasuosioon nousseita ja suurella budjetilla tehtyjä ihmissuhdekuvauksia, joissa miehet olisivat päähenkilöinä. Se, miten radikaalia miesten välisten suhteiden kuvaaminen yhä edelleen on, nähtiin myös kesällä Taidehallin Tom of Finland -näyttelyn ulkomainoksista nousseessa äläkässä: joku ahdasmielinen yksilö teki mainoksista tutkintapyynnön poliisille, jonka jälkeen mainoksia ryhdyttiin poistamaan esimerkiksi bussipysäkeiltä. Ja kaiken kukkuraksi tämä kaikki tapahtui vielä juuri ennen Pride-viikkoa!

Mainoksen kuva, joka esitti kahta tanssin nuorta miestä tanssin pyörteissä, oli itse asiassa vieläpä varsin siveellinen moniin Tom of Finlandin töihin verrattuna. Itse pidin kuvaa suorastaan leikkisänä ja hellänä. Vaikka mainosten poisto myöhemmin myönnettiinkin virheeksi ja ne palasivat katukuvaan, se, että niistä tehty tutkintapyyntö ylipäänsä otettiin vakavasti ja siihen reagoitiin, kertoo surullisella tavalla siitä miten jotkut yhä ajattelevat kahden aikuisen ihmisen välisten tunteiden kuvaamisen voivan olla jotenkin loukkaavaa.

Minä aion aivan ehdottomasti mennä katsomaan Tom of Finlandin, kahdestakin syystä. Ensinnäkin uskon saavani kokea vaikuttavan ja inspiroivan, taidolla tehdyn elokuvaelämyksen. Tämän lisäksi pidän elokuvan katsomista myös selvänä kannanottona: katsojaluvut tulevat toivottavasti kertomaan selvääkin selvemmin siitä, miten vuoden 2017 Suomessa me vihdoin ymmärrämme rakkauden olevan rakkautta.

Se kuuluu katukuvaan, taidemuseoihin ja elokuvateattereihin. Se kuuluu kaikille.

Me olemme äiti maan lapsia.

Me homot, fetisistit, naiset ja miehet.

Hetero- ja homoseksuaalit.

Me kaikki kaipaamme rakkautta.