Politiikkaa ja parinmuodostusta, tai: Onko rakkautta yli puoluerajojen?

Iltalehti kirjoitti pari päivää sitten parinmuodostuksesta Arkadianmäellä. Puoluerajat ylittävästä rakkaudesta kertomisen ohella lehti tiedusteli lukijoilta, riitelevätkö nämä kumppaneidensa kanssa politiikasta. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista ei kokenut aihetta tappelemisen arvoiseksi.

kids2.jpg

Kyselyn tulokset hämmensivät minua, sillä omat kokemukseni menevät tämän yleisen mielipiteen kanssa täysin ristiin. Eikö suomalaisissa kodeissa kenties puhuta politiikkaa lainkaan? Vai eikö ihmisillä ole päivänpolttavista kysymyksistä vahvoja mielipiteitä? Siloitellaanko mielipide-eroja puolison tyynnyttämämiseksi? Vai valitsevatko ihmiset puolison, jonka vaalikonevastaukset osuvat yksi yhteen omien kanssa? Kertokaa joku mulle, mistä tämä tällainen mielipiteettömyyden harmaa harmonia oikein syntyy!

Aihe on minulle tuttu, sillä monissa entisistä suhteistani politiikasta on muodostunut varsinainen akilleen kantapää koko kumppanuudelle – ja toisinaan myös sellainen kynnyskysymys, mihin homma lopulta kaatui.

Oli taannoin eräskin mies pohjoisesta, mies jonka lempiruoka oli hirvipaisti ja jonka mielestä homoille ei saisi antaa lapsia. Perinteistä perinteisemmät sukupuoliroolitkin olisi pitänyt olla: miehen ampua se hirvi, ja naisen sitten ruoaksi valmistaa. Matkassa oli siis mutta tai parikin. Ahtaisiin sukupuolirooleihin ei minusta ole, eikä tätä tyttöä saa tungettua myöskään perusnaisen malliin, ei sitten millään. Vannoutunutta kasvissyöjää ei hirvipaistin käry loppuelämäksi innosta. Ja se homokysymys, se se vasta kivulias olikin käsitellä.

Ihana mies noin muuten, muistelen tätä yhä lämmöllä. Mutta nimenomaan muistelen: suhde kun on, kuten arvata saattaa, jo mennyttä. Eihän sellaisesta parista mitään tullut.

Kaikki tuttavani eivät ole ymmärtäneet, kun olen sanonut monien suhteideni kariutuneen poliittisiin erimielisyyksiin. Minusta tämä on kuitenkin täysin selvää – politiikassahan ei suinkaan ole kyse vain siitä, kuka siellä eduskunnassa istuu ja mitä puoluetta edustaa. Politiikassa on kyse elämänarvoista ylipäänsä. Ja se on aika tärkeä asia parisuhteessa, jos toisen kanssa siis meinaa viettää enemmänkin aikaa.

Viimeiset suhteeni ovat kaikki olleet sellaisten miesten kanssa, jotka edustavat kanssani suhteellisen samoja poliittisia kantoja. (Päättyä voivat toki sellaisetkin suhteet – mutta päättyvätpä muista syistä.) Osittain se johtuu käytännön syistä (poliittista toimintaa aktiivisesti ja vaikkapa baaritoimintaa vähän vähemmän aktiivisesti harrastavana kun mukaviin tyyppeihin on törmännyt useammin ensin mainituissa ympyröissä), ja osittain kyseessä on tietoinen valinta. En vain kerrassaan jaksa sitä vääntöä, joka täysin vastakkaisia poliittisia mielipiteitä ja siten yleisiä arvoja edustavan ihmisen kanssa elämisestä seuraisi.

games2.jpg

Vaikuttaako puoluekanta sinun parinmuodostukseesi? Voiko vastakkaisia mielipiteitä edustavan kanssa seurustella? Puhutaanko parisuhteellisten aamupalapöydässä politiikkaa?

Kommentit (11)
  1. Unohdin sanoa että en ole ketään äänestänyt ikinä koska en ole löytänyt ketään politiikkoa jolla olisi edes suht samanlaisia näkemyksiä minun kanssani ja ajaisi minulle tärkeitä asioita ajamatta asioita jotka ovan vähintään minulle yhtä epämiellyttäviä.

    Kumpa voisi antaa miinus äänen sellaiselle jota ei todellakaan halua 😀

  2. Vitsi on myös siinä että hyväksyykö myös toisen näkemykset ja hyväksyykö toinen sinun vaikka erimieltä olisivat. En voisi kuvitellakkaan itseni luopuvan lihasta mutta en pidä asiaa mahdottomana että eläisin sellaisen ihmisen kanssa joka ei lihaan koske. Minä en ainakaan hänelle olisi lihaa tuputtamassa missään vaiheessa ja olettaisin ettei hänkään minusta yrittäisi väkisin kasvissyöjää tehdä.

    Homoista on minun mielestä puhuttu jo liikaa. Mikä niissä niin ihmeellistä oikeasti on? Taistelu on oikeastaa uskonnot (uskonnolliset arvot) vs ihmisten persoonallisuus (homojen). En minä edes halua ajatella kahden miehen pussailevan (kahden naisen pussailu ei haittaisi) mutta aivan sama oikeus kahdella miehellä pitäisi olla pussailla jos haluavat kuin minulla jonkun naisen kanssa (en tosin ole ikinä kokeillut naisen, miehen tai minkään kanssa ja selventääkseni vielä en ole tarkoituksella edes jättänyt sitä kokeilematta tai neitsytkään + mies, hyväkuntoinen, pitkä, en ole myöskään lihava mutten ole syömishäiriöinenkään. Pahoittelen sitä että jos loukkasin jotakuta kertomalla hieman itsestäni mutta halusin vain kertoa vähän että tälläisesltä ihmiseltä talläisiä näkökulmia asioihin.)

    Aika olisi minusta unohtaa jo uskonnolliset arvot ja uskonnot samaa vauhtia, mutta ei minulla ole mitään valtuuksia niitä riistää keneltäkään pois muttei muilla myöskään pitäisi olla mitään valtuuksia niitä tuputtaa minulle.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *