Kroatian kristallinkirkas rannikko ja maaginen Makarska

Pienen radiohiljaisuuden jälkeen ehdin vihdoin istua näppiksen ääreen ja kertoa teille, kuinka mahtava matka minulla oli Kroatiaan muutama viikko takaperin. Lähtökohdat eivät olleet kaikkein otollisimmat, sillä Suomessa oli koko kyseiseksi viikoksi luvattu lämmintä ja aurinkoa taivaan täydeltä ja Kroatiaan puolestaan vain semi-ok-suomalainen-kesä-säätä. Totuus oli onneksi toinen.

Matkaan lähdettiin punaisella halpabussilla Tampereelta kello 4.00 perjantaiaamuna ilman nukuttua silmäystäkään. Tuntui helpommalta valvoa neljään kuin herätä kolmelta. Bussimatka taittui kuitenkin yllättäen kovin kivuttomasti, koska avasin silmät vasta Kehällä. Nykyinen jouheva junayhteys Helsinki-Vantaalle on miltei parasta, mitä tiedän.

Täytyy sanoa, että turvatarkastus yllätti tällä kertaa. Vaikka olen lentänyt kymmeniä, kymmeniä kertoja, oli tämänkertainen turvatarkustus jotain uutta. Sekä minusta että laukustani tehtiin jollakin Stockkan hajuvesinäytepaperia muistuttavalla lappusella räjähdeainejäämätarkistus. Mitään ei yllättäen löytynyt ja koko operaatio kesti noin kolme sekuntia, mutta taas opittiin jotain uutta, vaikkei vielä oltu päästy edes kotimaan kamaralta minnekään. Lisäksi lähtöportille päästäksemme meidän täytyi kulkea tee-se-itse-passintarkastuksen läpi, jossa skannailtiin valokuvia ja vaikka mitä! Ei mennyt sekään ihan ensimmäisellä kerralla putkeen.

Ah, niin ihana norjalainen lentokone tuli ääriään myöten täyteen, koska kaikki muutkin suomalaiset halusivat paeta yllättävää lämpöaaltoa Välimerelle. Koneen ainoat vapaat paikat olivat vieressämme takarivissä; kannatti valita paikat viime tinkaan kentällä lähtöselvityksessä.

Vajaan kolmen tunnin mittainen lento Splitiin sujui tavanomaiseen tapaan ja meitä vastassa oli valloittava lämpö ja ihana aurinko. Splitin kenttä oli onnettoman pieni yksine kiitoratoineen, joten shuttle bussin löytäminen kentän ovien vierestä oikealta ei ollut vaikeaa. Kuljettaja nappasi laukut bussin tavaratilaan ja hieman ennen lähtöä hän kiersi bussissa myymässä kaikille 30 kunan (noin 4 euron) arvoiset tiketit Splitin keskustaan linja-autoasemalle. Matka taisi kestää noin 40 minuuttia keskustan ruuhkien ja moottoritiellä olevien tietöiden vuoksi, mutta vielä tässä kohtaa kuljettajan ajotyyli ei herättänyt kauhua.

20160506_121055.jpg

Splitissä pakkauduimme muiden suomalaisten kera ulos bussista ja lähdimme etsimään Makarskaan vievää bussia. Keräämiemme tietojen mukaan kyseisen kulkepelin piti lähteä samalta bussiasemalta aivan Splitin keskustan nurkilta. Makarskaan menevä bussi oli yllättäen makarskalaisen Promet -bussiyhtiön violetinsävyinen bussi ja se lähti naapurilaiturista. Ennen bussin lähtöä ehdimme käydä ostamassa vettä ja jäätelöä matkaevääksi. Tähän bussiin noustessa saimme maksaa 3 kunaa per matkalaukku (laukkuihin kiinnitettiin tarrat ja saimme vaihtokappaleet itsellemme) ja itse matkasta 50 kunaa. Tässä bussissa oli erikseen rahastaja, joka kiersi myymässä lippuja niille, joilla ei sitä vielä ollut.

20160506_144341.jpg

Matka Splitistä Makarskaan ei ole kuin noin 60 kilometriä, mutta ajoaika oli lähempänä puoltatoista tuntia. Maisemat olivat upeat, mutta välillä kyllä jännitti kapeahkoilla vuoristoteillä, kun bussikuski painoi kaasua minkä kerkesi. Bussi myös pysähtyi jokaisen lahden ja niemen kohdalla olevan kylän pysäkillä päästämään koulu- ja työmatkalaiset pois kyydistä. Makarskasta Kroatian suosituimpaan rannikkokohteeseen Dubrovnikiin on vielä 150 kilometriä etelään.

Vihdoin perillä Makarskassa! Makarskan linja-autoasema oli kaupungin kokoon nähden (n. 14 000 asukasta) oikein kelvollinen. Kartasta otetun printscreenin avulla suuntasimme varaamallemme huoneistolle. Matka bussiasemalta oli kartan mukaan ainoastaan muutamia satoja metrejä, mutta valitettevasti en ollut tullut katsoneeksi alueen korkeuskäyriä. Matka suuntautui noin 80 %:sesti ylöspäin. Noin 200 metriä miltei pystysuoraa mäkeä matkalaukkujen kanssa ei kovin paljoa naurattanut, mutta varaamamme merinäköalahuoneiston nähtyämme tuskan hiki muuttui epäuskoiseen hymyyn. Katsokaa vaikka itse. Maisemat olivat K-ÄS-I-T-T-Ä-M-Ä-T-TÖ-M-Ä-N U-P-E-A-T! Toisella puolella jylhät vuoret ja toisella puolella kristallinkirkas meri.

20160507_205533.jpg

Huoneistomme oli Villa Palma -niminen pieni kaksikerroksinen talo, jossa oli muutamia erilaisia huoneita. Omistajarouva Palmina oli todella ystävällinen, esitteli meille paikat ja kiikutti itsetehtyä limonaadia janojuomaksi. 35-neliöinen huoneemme oli hyvin herttaisesti sisustettu laventelinväriseksi. Itseasiassa kaikki oli laventelia: päiväpeitto, pyyhkeet, käsisaippua, keittiövälineet… Niin kyllä! Meillä oli käytössämme täysin varusteltu keittiö parvekkaalla ja kylpyhuoneessa oli pesukone! Huoneisto oli niin ihana, että olisi tehnyt mieli vain kaatua superleveälle sängylle ja odottaa seuraavaa aamua, mutta emmehän me niin tehneet. Pikaisen siistiytymisen jälkeen suuntasimme tutustumaan Makarskan keskustaan ja etsimään jotakin suuhun pantavaa.

20160506_144247.jpg

Ruoka-asioista ja matkan seuraavista käänteistä kerron seuraavassa postauksessa, koska jokainen ravintola, jossa kaupungissa vierailimme olisi oman postauksen arvoinen; niin tasokkaita paikkoja pienessä Makarskassa oli! Sitä paitsi ruualle on tärkeää antaa tarpeeksi tilaa 😉

Kommentit (2)
  1. Ihanan kuuloinen matka <3 Ruokapostausta odotellessa!

    1. Ihanaa kyllä olikin! Kroatia oli paikka, jonne olisi voinut jäädä. En millään jaksaisi odottaa seuraavaa kertaa. 🙂 Yritän huomenissa saada ruokapostauksen valmiiksi, joten malta vielä tovi!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *