Elämäni rennoin vappu Belgradissa

Ollaan saavutettu Anjan kanssa kaveruuden taso, jossa on ihan okei että molemmat lukee kirjaa eikä puhuta mitään. Voitto!
Anjan ja Minan kanssa vakioajanvietettä on hoilata vanhoja Euroviisu- ja Disney-biisejä. Nyt upgreidattiin Mamma mia-musikaaliin.

En odottanut vapultani ihan tätä. Tai siis, odotin vapulta jotain muuta kuin ei-mitään.

Mutta ei-mitään on suosikkipuuhaani, joten olin lopulta aika helpottunut kun aattona ei tarvinnut stressata siitä missä lakki, missä kaverit ja kuinka näyttää keväiseltä hytistessä tihkusateessa. Puhumattakaan siitä, etten ole koskaan kokenut railakasta opiskelijavappua muutenkaan omaksi jutukseni. Mulla ei ole mitään sitä vastaan että ihmiset tykkää juhlia vappua ja kevättä ja rymytä haalareissa. Se haalarisekoilu ei vaan oo koskaan tuntunut itselleni luontevalta, enkä ole itse asiassa koskaan ollut omassa opiskelijahaalarissani ulkona saati ommellut siihen yhtäkään merkkiä.

Belgradissa vappu samanaikaisesti näkyi ja ei näkynyt. Jostain ihmeen syystä raksatyömailla keikkui jengiä hommissa kuin minä tahansa keskiviikkona, mutta kaikki kaupat oli kiinni ja julkiset kulkivat harvemmalla vuorovälillä. Tästä kaikesta saattaisi olla tarjolla jotain ihan selkeää informaatiota serbiaksi, mutta mun kielitaitoni on edelleen sangen rajoittunut joten jää mysteeriksi.

Täällä ilmeisesti on tapana kokoontua grillailemaan ja viettämään aikaa läheisten kanssa vappuna, mutta mitään koko kansan perinnehuvia se ei selvästi ole. Moni pääkaupunkiin muualta muuttanut kuitenkin lähtee mahdollisuuksien mukaan pois kaupungista, joten koko kuluneen viikon ajan fiilis on ollut vähän kuin heinäkuisen autiossa Helsingissä. (Etenkin asuntolassa on ollut paljon hiljaisempaa kuin tavallisesti.)

Vappuni Belgradissa kului kuvien mukaisten aktiviteettien parissa. 

Keli ei tosiaan ollut kummoinen, joten päivä kului sisätiloissa. Anjan äiti tarjoili meille lounasta (en ole tehnyt mitään lämmintä ruokaa itselleni kuukausiin, koska en ole tullut ostaneeksi välineitä, joten olen aina onneni kukkuloilla kun pääsen syömään jotain muuta kuin asuntolaruokalan lihaa ja perunaa) ja lueskeltiin kirjojamme sohvan nurkissa. Illalla Mina liittyi seuraan, ja päädyttiin katsomaan Mamma mia-musikaalia ja rokkaamaan vanhoja Disney-klassikoita kolmistaan karaokena.

Ihanan rento vappu!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *