10 + 1 toimintatapaa, jotka vituttaa.

Koen olevani aika kriittinen ihminen. Tain en tiedä onko kriittinen oikea sana, mutta ehkä heikkohermoinen tiettyjen toiminta- ja käyttäytymismallien suhteen. On valtavasti käyttäytymistä ja toimintaa, jotka suoraan sanottuna vituttaa ja ärsyttää mua. Sen lyhemmittä puheitta, mä ja mun 10+1 asiaa, jotka toiminassa vituttaa.

1. Mielipiteet, jotka esitetään ikään kuin ne olisivat täyttä faktaa ja yleisiä ” oikeita” – Paranee vaan jos perustelut on huonoja/täyttä paskaa

2. Liian suuri kilpailu vietti, eli kaikessa täytyy voittaa – esim. omaisuus ” Faija ostu mulle synttärilahjaks Porschen omg, se oli vitun kallis!” – Like I give a fuck?

3. Turhanpäiväinen omaa paremmuuden tunnetta ruokkiva moralisointi: ” Mä en juo ollenkaan alkoholia, kun turhaa menee rahaa ja se vaan lihottaa ja heikentää aineenvaihduntaa… Sunkaan ei kannattais. ” – Ihan kun en tietäis, että päihteet ei oo mikään terveyden multihuipentuma. ” Ai sä otat kanaa… Mä en enään syö mitää siipikarjaa kun niillä on niin huonot olot kasvattamoilla, koen sen vaan niin eettisesti vääräks tukea semmoista toimintaa.. ” Well okay, good for you!

4. Turhanpäiväinen ja vittuileva päteminen – Esimerkki. Kerron jotain stoorii/läppää kaverille ja mainitsen liioitellusti tarinan kannalta epäolennaisesti, jonkin vuosiluvun, jonka olen heittänyt ihan lonkalta (koska sillä ei ole merkitystä tarinan kannalta). Yht’ äkkiä kuulen korvaani pientä piipitystä: ”Oikeastaan se oli vuoden 1978 toukokuun loppupuoli, jolloin tuo kyseinen…” Hei. Oikeasti. Kysyinkö?

5. Tää seuraava on usein luonteeseen sidottu juttu, mutta jos se menee vähänkin yli, niin en voi sietää. Eli liika aikatauluttaminen ja suunnittelu. ”Hei mietin sen silleen, et jos tulisin tol 19:11 bussilla – olisin teillä about 19:24 – 19:25. Siinä jos juotais vaikka silleen semi nopeesti kolmet lasilliset sitä punkkua, ehdittäis siihen 20:31 bussiin. Oltais noin kello 21:02 ravintolassa. Ratikka siit raflan edestä lähtis 23:09 eli oltais siitä sitten puolen mais baarissa. Vika juna lähtee 3:44 nii ehittäis olee itse baarissa reilu 4 tuntia, kuulostaisko iha hyvältä?”  Ei. Ei. Ei. En kykene tommoseen. Mua alkaa stressaamaan aivan suunnattomasti liika suunnittelu ja ajottaminen – can I just go with the flow?

6. Ihmiset, jotka ei uskalla olla väärässä. Argh. Esimerkki: Kysyn joltain pitääkö hän rock-musiikista, hän vastaa kieltävästi. Sitten totean muina miehinä ilman sen suurempaa tarkoitus perää pitäväni siitä puolestani. Hän vastaa: ”No siis onhan se silleen ihan jees, emmä mitenkää vihaa, ihan hyvää se on. Kyl osa biiseist on ihan hyvii siis todellaki! Joo kyl se oikeestaan on ihan hyvää musiikkia.”  Hei, ihan kun mua kiinnostais niin paljon jos sulla on eri musiikkimaku kun mulla? Pliis, saan susta enemmän irti ihmisena jos oot edes hieman erilainen kun mä.

7. Yleiset latteudet 1.0 – somessa esitettävät raiskatut englanninkieliset elämänohje quotet – ”Live well, laugh often, love much”, ”You only live once, but if you do it well, once is enough”, Never regret something that once made you smile”  Some creativity por favor.

8. Yleiset latteudet 2.0 – yleinen latteus jutuissa, esimerkiksi tähän kategoriaan kuuluu lausahdukset ”Mutsis oli kun sua teki!”, ”Käytsä usein täällä?”, ”Meille vai teille vai junaraiteille?” Ynnä muut kauhistuttavat lausahdukset. Tähän kategoriaan kuulunee myös yleisin kysymys, jonka tinderissä saan kun kerron työskenteleväni kenkä ja vaateliikkeessä:  ”Saanko alee jos tuun shoppailee? ;))))” Kysäseppä esimieheltä, kun hän on ainoa, joka alennuksia voi ilman kampanjaa tarjota. Sori bre.

9. Omasta elämästä surkuttelu säälin toivossa aka. itsesäälissä kylpeminen – Ulkonäöllisestä olemuksesta valittaminen parhaalle kaverille: ”Ei vittu mä oon ruma, mä oon niin läski ja akne-naama ja ruma… Oonksmä oikeesti ruma sano rehellisesti?” Pliiz… Omasta parisuhde tilanteesta itkeminen: ”Mä tuun ikuisesti olemaan yksin, kukaa ei haluu mua.. Mä varmaan kuolen yksin ilman rakkautta!” Varmaan kuoletkin ton asenteen kanssa.

10. Small talk yleisestikkin: Face to Face tilanteessa ”On muuten sika huono sää.. Noh, perus Suomi *hahah*”. Viestien välityksellä (tätä vihaan enemmän): ”Mitä teet, mä makoilen vaan sängyllä..”, ”Onksul lemmikkei”, ”Millasest ruuast tykkäät?”, ”Mitä teet?”, ”Mitä puuhailet?”. Viimeinen, kolme kertaa esiintynyt lausahdus on ehkä pahin. En halua keskustella, jos ei ole mitään asiaa. Mitä mä teen? En mitään, jos mul on aikaa lukee ees sun viestis..

+1. Olenko huono ihminen? Ärsyttää, että keksin näin paljon asioita mitkä ärsyttää. Ärsyttää, että teen näitä itsekkin välillä (erittäin todella harvoin). Kertokaa onko nää teidänkin mielestä ärsyttäviä tapoja vai olenko ihmismaailmaa vihaava nipottaja, jolle ei kelpaa mikään.

 

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä

Onko pakko?

Tänään kiinnitin normaalia enemmän huomiota yleiseen (ainakin omassa ympäristössäni) ”ilmiöön”, joka tietyllä tavalla inhottaa/ällöttää/ärsyttää mua itteäni. Kutsun tätä ilmiötä nimellä ”PDA”, joka johtaa englannin kielen sanoista Pupblic Displays of Affection – Julkista hellyyden osoitusta. Kyllä, se ärsyttää ja ällöttää mua. Tietysti tälläkin ilmiöllä (niin kuin kaikella) on useita eri ilmenemis muotoja ja ns. ”tasoja” – nyt puhun sellaisesta liiallisesta julkisesta hellyyden osoituksesta, joka mielestäni kuuluu koteihin – ei esimerkiksi kouluihin.

Heippa-suukot ja Moikka-halit on mun mielestä okei juttu, itse asiassa kiva juttu. Itse tykkään tavatessa halata – näin tulee fiilis ikään kuin kaipuusta ja siitä ilosta minkä ” jälleennäkeminen” tuo mukanaan. Myös teiden erkautuessa (kuulostaapa dramaattiselta) suukko ikään kuin sinetöi tapaamisen ja jättää hyvän fiiliksen siitä, että suhde ihmisten välillä on mallillaan ja toisen tulee ikävä. Nämä muodot julkisesta hellyyden osoituksista on herttaisia. Jään aina katsomaan näitä hieman kadehtivasti bussiasemilla, kun ihmiset erkanevat toisistaan ja näiden pienien eleiden kautta ilmaisevat tulevan ikävänsä. Mäkin haluan noita.

Pointtina kuitenkin ajatuksessani on PDA:n muoto, joka mielestäni on turhaa ja liiallisen ”intiimiä” ja imelää julkiselle paikalle. Törmään jatkuvasti koulussani ”ällö-söpö”-pareihin, jotka nuoleskelevat ja syövät toistensa naamoja kuola valuen keskellä käytävää kymmenten ihmisten silmien alla. Yäk. Kuola valuen, käsi perseellä ja erektio valmiudessa tyttö-/poikaystävän kanssa imuttelu, kuuluu ehdottomasti koteihin. Ja siis toivon, että kaikki nyt ymmärrätte millaista ilmiötä tarkoitan – se todellakin on ällöttävää julkisella paikalla. En itse pystyisi tuohon. Onko näillä pariskunnilla jonkin sortin tarve todistella itseään, esimerkiksi siitä, että heillä on kuin onkin oikeastikkin parisuhde ja kaikkien täytyy nähdä se? Eivätkö he pysty näkemään toisiaan missään muualla niin, että heidän täytyy hoitaa lääppiminen ja nuoleskelu julkisesti? Onko heillä reippaasti normaalia korkeampi seksuaalivietti? Kertokaa, koska mä en vaan ymmärrä. Kuulostan radikaalilta, mutta mua suoraan sanottuna oksettaa välillä nämä nimenomaiset ”ällö-söpö”-parit. 

Koen, että itsestäni ei ikinä olisi moiseen kiimaiseen julkiseen hellyyden osoitukseen. Kokisin sen erittäin ahdistavaksi jakaa jotain minulle suhteellisen intiimiä koko muun maailman kanssa. En todellakaan tarkoita, että toisen kosketus tai pussailu olisi yleisesti epämiellyttävää tai ahdistavaa, ei todellakaan – koen sen vain sen verran ns. henkilökohtaiseksi asiaksi, etten sitä pystyisi ainakaan tolla levelillä julkisesti harrastamaan. 

Joten nyt te kaikki PDA:n maailman mestarit, jotka naamat limaisena osoitatte hellyyttä kumpanillenne – teillä kaikilla on kodit (uskallan väittää näin), menkää koteihinne ja nuolkaa ja syökää ja pankaa toisianne koko sydämienne kyllyydestä. Antakaa palaa kodeissanne, osoittakkaa rakkauttanne ja intohimoanne ja haluanne – se on ihanaa! MUTTA KODEISSANNE! Sillä vaikka teistä se olisi antoisampaa ja romanttisempaa julkisilla alueilla muiden nähtävissä – muut eivät välttämättä koe sitä yhtä miellyttäväksi katsoa muiden ihmisten esileikkejä. Älkää olko niin itsekkäitä ja säästäkää muut tältä ahdistukselta ja päänvaivalta, jota ainakin minä henkilökohtaisesti saan. Ja olette varmasti ihania ihmisiä ja onnellisia toistenne kanssa – se on hyvä! Mutta oikeesti…

Ehkä olen vain tiedostomattomasti kateellinen muiden kauniina kukoistavasta rakkauselämästä? Tai sitten se on vaan oikeasti erittäin kiusallista.

Suhteet Rakkaus Seksi Ajattelin tänään