Tämmöiset löytyivät. Aivan ihanat ja opiskelijan kukkarolle täydellisen sopivat. Alkuperäinen hinta 89€, minun hintani 35,90€. Kyseisissä saappaissa on vieläpä rieker tex -niminen vettä hylkivä suoja, joka ei aivan goren veroinen ole, mutta kauppiaan mukaan kyllä loskakeleihin aikalailla täydellinen.

Olin etsinyt jo pitkään itselleni sopivia talvisaappaita, mutta päätin odotella alennusmyyntejä. Niin, niitä, joissa ihmiset menettävät hermojaan joulu-tammikuun vaihteessa. Pienijalkaisena minulla oli varaa odotella muutama tovi hintojen alenemista pelkäämättä kengättömäksi jäämistä, mutta hinnat eivät kyseiset sklobojen kohdalla tahtoneet mennä kovinkaan alas.

Onni onnettomuudessa sattui, kun kyseinen kauppa päättikin vaihtaa osoitetta – hinnat hyppäsivät roimasti alaspäin ja eilen kävelinkin uudesta puodista -60% prosentin hinnanalennuksesta nauttien. Talvikengät gotta go, olivat tuumanneet kauppiaat.

Samaa huomaa joka puolella. En yleensä koskaan löydä mitään varsinaisista alennusmyynneistä, ja olen tunnetusti kovin pihi. Jaksan odottaa löytöjä ja toisinaan teen niitä. On myönnettävä silti, että usein jään myös nuolemaan näppejäni toisten nauttiessa ihanuuksista, joista pihiys ei päästänyt minua nauttimaan. Löydöt toisaalta lämmittävät mieltä ja ehkäpä joskus työssäkäyvänä minulla on varaa nauttia villavuorista ja aitokumipohjista ilman -60% -lätkää.

Asiasta seuraavaan: nyt on siis turvallista kipittää, ja tänään olenkin reippaillut yliopistolle melko turvallisin mielin lipsumatta jäätiköllä. Sen sijaan ruokavalio tahtoo lipsua, sillä olen huomannut hirvittävän keksinhimon itselläni! En tiedä miksi, mutta keksipurkin on oltava täysi jatkuvasti. Kunhan tiet hiukan sulavat, pääsen onneksi kompensoimaan asiaa juoksemalla. Tällä hetkellä on vaan opeteltava itsehillintää. Se on vaikeaa, se!