Pyöräilijän kaino haaste autolliselle.

16-Car-Free-Day.jpg

Alkuun hieman taustoitusta aiheelle: Itse kuljen kaikki matkani pyöräillen. Työmatkat, treenimatkat, kauppareissut – ihan kaikki. Toisinaan saan avopuolisoltani kyydin töihin tai käymme yhdessä isommassa marketissa autoillen. Pääsääntöisesti kuitenkin matkani taitan pyörällä ja kilometrejä kertyy 100-150km per viikko. Minulla on kyllä ajokortti, mutta pyöräily on minulle ekologinen valinta. Joskus, useimmiten syksyn kylmissä sateissa, marraskuun räntä-sohjo-röpelöinen jäätikkö -asetelmissa, tuskaisissa ylämäissä tai treeneistä väsyneenä kotimatkaa taittaessa, mielessäni ei pyöri kovinkaan ihania ajatuksia tästä ekologisuudesta. Kun saavun kotiin, ja avopuolisoni toljottaa hölmistyneenä rähjäistä olemusta (”Ai sataaks’ siellä?”) olen useammin kuin kerran avautunut siitä, miten hänen kermaperseensä ei kestäisi elämäntapaani. Väite on kaatunut joka kerta siihen, että auto on hänen työvälineensä, eikä tätä voida koskaan siksi todistaa.

Paitsi nyt. Otin asian jälleen esille ja haastoin avopuolisoni kuukauden ajaksi autottomaan elämään työmatkojen ja vapaa-ajan liikkumisen verran. Hän suostui, tosin pienen neuvottelun jälkeen päädyttiin lopulta kolmen viikon kokeiluun. Kuukautta kohtuuttoman pitkänä vaatimuksena pitänyt avokki nurisi myös sitä, että nyt hänen työaikojaan syynättäisiin entistä tarkemmin, sillä autoa tietysti säilytettäisiin haasteen ajan työpaikalla työajan ulkopuolella. Ei voisi kuulemma ikinä livistää. No, en minäkään ikinä voi, joten ajattelin tämänkin tuovan vain tasapuolisuutta elämäämme.

Alkuun mutkia matkaan on aiheuttanut pyörän puuttuminen, tai oikeastaan vanhan pyörän korjaamisen kannattamattomuus. Tällä hetkellä etsiskelemme lainapyörää ja varmaan sellainen kelien hiukan huonontuessa meille löytyykin. Pyöräilyyn sopivaa ulkovaatetusta on myös päivitettävä, ainakin jos tämä haaste siirtyy syksymmälle. Työmatka meillä on melkein sama, joten alkuun on kiva taittaa matkaa yhdessä ainakin menosuuntaan. Tämä toki riippuu työvuoroista, mutta ainakin joinain päivinä pääsemme varmasti yhtä matkaa kulkemaan ainakin jompaan kumpaan suuntaan.

Itsehän tässä ”häviän” myös – jos sattuu kurjat kelit, en saa autokyytiä edes kauppaan. Toisaalta meillä on lähikaupasta seuraavaa kokoa oleva pieni marketti melko lähellä, joten kauppamatkat eivät ole kohtuuttomat. Lisäksi avopuolisoni vaati minullekin jotain haastetta. Haasteeksi iskeytyi osin omasta ehdotuksestani sokerittomuus, jolla katetaan kuulemma kaikenlainen sokeri pl. maitosokeri. En ole varma, saanko laskettua myös hedelmät pois tästä, mutta todennäköisesti en. Kolme viikkoa ei tosin ole kovin paha, joten kyllä minä sen verran pärjään ilman banaanilettujakin.

Millaisia arjen haasteita sinä olet kohdannut?

Kuva täältä.

Kommentit (2)
  1. Näytän peukkuu, hyvä haaste!:)

    1. No niin on minustakin! Tai siis ainakin tämä minun asettama haaste avokille, en niin hirmuisen innostunut ole tuosta omasta sokerittomuudesta 😀 Mä otan ton sun peukutuksen mulle tsempiksi kans 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *