Kuorinta-aineiden haitalliset mikromuovit
Tänään päätin uusien meikkien hypistelyn sijaan tarttua vähän vakavampaan asiaan. Moni teistä on toivottavasti jo tietoinen kosmetiikassa ja tekstiiliteollisuudessa käytettävistä mikromuoveista. Passaa postaus, jos näin on, mutta jos et ole koskaan kuullutkaan mistään muovirakeista, kannattaa nyt olla silmä ja muistinystyrät tarkkana.
Mikromuovit ovat synteettisiä, ei-biohajoavia ja kestäviä partikkeleita, joiden läpimitta on alle 5 millimetriä. Pieniä papanoita löytyy yleisesti kosmetiikasta ja tekstiileistä, joista ne ikävä kyllä joutuvat pesun ja käytön myötä luontoa kiusaamaan, koska niitä ei pystytä täysin suodattamaan jätevedestä.
Veden mukana ne joutuvat esimerkiksi planktoneliöstön ravinnoksi ja sitä kautta kaloihin ja lopulta mahdollisesti myös ihmiseen. Kaiken kukkuraksi pienet muovinpalat voivat vielä sitä ennen kerätä itseensä ympäristömyrkkyjä ja ne voivat jo itsessään sisältää ympäristölle haitallisia aineita, kuten hedelmällisyyttä häiritseviä ftalaatteja.
Ja jos planktonin tai kalojen hyvinvointi ei kiinnosta, niin ainakin sen, että nämä muovirakeet saattavat kulkeutua myös meihin ihmisiin, luulisi liikuttavan jokaista. Kyllä, ymmärsit oikein, saatat syödä sitä, mitä viemäristäsi vedät alas.
Voisi ehkä ajatella, että muovisia kovia palloja tarvitaan vain kuorinta-aineissa, mutta itseasiassa ne eivät ole ainoita, joista näitä pikku pirulaisia löytyy. Muovirakeita käytetään kosmetiikassa myös esimerkiksi kynsilakoissa, ripsiväreissä, luomiväreissä ja jopa hiusgeeleissä. Eli vaikka et käyttäisikään kuorinta-aineita, saatat silti rasittaa luontoa esimerkiksi shampoollasi.
Ainesosaluettelosta muoviraaka-aineita voi bongailla mm. näillä sanoilla: Polyethylene, Polyethylene terephthalate, Polypropylen, Polyvinylchloride, Polystyrene, Polyvinylacetat, Polyvinylpyrrolidon, Polymethyl methacrylate, Polytetrafluoroethylene, Polyester, Polyamid, Polyurethan, Ethylen-Vinylacetat-Copolymere, Polyimid, Acrylates Crosspolymer, Acrylates Copolymer ja Polyquaternium-7.
No tuota listaahan ei jaksa opetella erkkikään. Vaikka poly-alkuliite ainesosaluettelossa onkin hyvä varoitusmerkki, varmempaa on tsekata lista kännykkäsovelluksen avulla. Suomalaisella Cosmethics-applikaatiolla voit nimittäin skannata käyttämäsi kuorinta-aineen viivakoodin ja sovellus kertoo, onko siinä käytetty muovisia rakeita. Voit määritellä myös muita ainesosia, joista sovellus sinua tarpeentullen varoittaa. Kätevä sovellus siis myös allergioista kärsiville!
Useimmiten luonnonkosmetiikan tuotteet läpäisevät mikromuovitestin. Tuotteissa käytetään luonnollisia kuorivia aineita kuten suolaa, sokeria ja siemeniä. Oma vartalokuorintasuosikkini onkin jo pitkään ollut Flow Kosmetiikan Kookos & Sitruuna -kuorinta-aine, jossa kuorivina rakeina toimivat suolakiteet. Myös itse tehdyt kuorinta-aineet toimivat mainiosti. Kekseliäimmät sekoittelevatkin omat voiteensa keittiön antimista; sokerista, merisuolasta ja käytetyistä kahvinpuruista. Blogiin olenkin joskus postannut huulien kuorinta-aineen reseptin, jota käytän edelleen itsekin!
Onneksi muoviraeongelmaan on herätty isosti viime vuosien aikana. Kosmetiikkateollisuus luopuu tai on jo luopunut kokonaan mikromuovien käytöstä ja lakeja asetetaan parasta aikaa niin, ettei papanoiden käyttö ole pian enää edes laillista. Alankomaat onkin ensimmäinen maa, joka on lupautunut poistamaan mikromuovia sisältävät tuotteet markkinoilta vuoden 2016 loppuun mennessä. Toivottavasti Suomi tulee pian perästä! Mutta siihen asti kannattaa skannata vielä ne omien purkkien kyljet ja vaikka tämä listaus.
Paniikki ja ahistus vaiko who cares?
Lue Ylen juttu aiheesta.