Kollageenilisät – voivatko ne todella toimia?

Kollageenivalmisteiden nousu on ollut nähtävillä jo vuosia, mutta ainakin allekirjoittaneesta tuntui, että buumi alkoi jo jossain vaiheessa mennä ohi. Kuitenkin nyt ihan viimeisten kuukausien aikana kollageenijauheita on alkanut taas näkyä vaikuttajien kanavissa ja tv-mainoksissa eli uusi nousu on ilmeisesti tuloillaan. Siksi päätin tarttua tähän somea ja ystäväpiiriäni puhuttaneeseen tuoteryhmään.

Mitä kollageeni on?

Kollageeni on suurikokoinen proteiinimolekyyli, jota meidän omat solumme tuottavat. Niitä on yli 20 eri tyyppiä ja niitä esiintyy mm. luustosta, verisuonista, nivelistä, jänteistä ja tietysti, ihosta. Kollageenit ylläpitävät kudosten rakenteita ja ihossa sen tarkoitus on tehdä se joustavaksi, mutta lujaksi. UV-säteily hajottaa kollageenia ja myös ihon ikääntyessä kollageenin tuotto vähenee ja sen rakenne heikkenee. Näin iho veltostuu ja menettää kimmoisuuttaan iän myötä, siksi moni yrittää korvata vajettaan syömällä kollageenivalmisteita.

Ravinnossa kollageenia on lihassa ja kalassa ja syötynä se (kuten kaikki proteiinit) pilkkoutuu ohutsuolessa pienemmiksi osiksi eli lyhyiksi peptideiksi ja aminohapoiksi. Syöty kollageeni, tuli se sitten kapselina tai kalanpalana, ei koskaan imeydy sellaisenaan verenkiertoon, se on siihen aivan liian suuri.

Kasvissyöjät eivät saa kollageenia suoraan ravinnosta, mutta kaikkia sen rakentamiseen tarvittavia aminohappoja kyllä. Jauheiden ja kapseleiden kollageeni on peräisin porsaasta, naudasta tai kalasta, eivätkä ne siksi sovi vegaaneille. Esimerkiksi Pharma Nordin Bio-Beauty:n, Vivanian sekä Puhdas+:n kollageenit on kalasta, Oslo Skin Labin käyttämä Verisol-kollageeni on joko porsaasta (VerisolP) tai naudasta (VerisolB).

Miten kapselit ja jauheet toimivat?

Helsingin Sanomien artikkelissa haastateltiin Hankintatukun proviisoria Ansa Viskaria. Hän kertoi jutussa, että kollageeni on ainoa proteiini, josta löytyy hydroksiproliinia. Tässä kohtaa tulee mukaan C-vitamiini, jota tarvitaan, jotta proliinista saadaan hydroksiproliinia, joka stabiloi kollageenimolekyylin. Tosin sitä suomalaiset saavat tarpeeksi ravinnosta muutenkin, vaikka sitä usein näissä kapseleissa onkin lisättynä.

Viskarin mukaan vereen imeytynyt hydroksiproliini on merkki elimistölle siitä, että kollageenia on hajonnut. Tällöin keho alkaa tuottaa kollageenia kiihkeämmällä tahdilla, mikä teoriassa parantaisi myös ihon kollageenitasoa. Myös Hesarin jutussa haastateltu Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti vahvistaa hydroksiproliiniasian.

Kollageenilisien idea ei siis ole suoraan lisätä kollageenin määrää vain sitä syömällä, sillä syöty kollageeni ei siirry ihoon tai muualle kehoon. Lisien idea on tehostaa kehon omaa kollageenituotantoa huijaamalla sitä näillä hydroksiproliinisignaaleilla. Kehossa tuotettu kollageeni siirtyy kaikkialle kehoon eli luustoon, niveliin ja jänteisiin, ei ainoastaan sinne kasvojen ihoon.

Kun kollageenia muodostuu, elimistöön muodostuu Hesarin artikkelin mukaan myös hyaluronihappoa. Hyaluronihappo on näkynyt täällä blogissa jo useasti, mutta kerrataan vielä: se on molekyyli, joka sitoo itseensä vettä. Tämä taas auttaa ihon kosteustasapainon ylläpitämisessä.

Voiko kollaageenilisä parantaa ihon kuntoa?

Mutta edelleenkään EU ei ole myöntänyt elintarvikkeisiin lisätyille kollageeneille terveysväitettä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kollageenilla ole tarpeeksi todistettuja terveyshyötyjä, eikä niin saa EU:n lakien mukaan pullojen kyljessä siis väittääkään.

Tällä hetkellä vastaus kysymykseen on vahva ehkä+. Tutkimusnäyttöä on vielä vähän, eikä kukaan voi vielä tietää, hidastaako kollageenilisien syöminen ihon ikääntymistä vaikka 10 vuoden aikana. Teoria on kuitenkin olemassa ja tutkimuksiakin jo jonkin verran, mutta ei tarpeeksi täyden konsensuksen saavuttamiseksi.

Itse olen hyvin skeptinen kaikkia lisäravinteita kohtaan. Toki ainakaan vielä tällaisille kollageenilisille ei ole löytynyt haittavaikutuksiakaan. Odottelen, enkä halua tässä kohtaa sanoa tälle ei koskaan, enkä estele muiden käyttämästä rahojaan tällaisiin valmisteisiin (yli 20 euroa kuukaudessa lihantuotannon ylijäämästä eli sorkkien, ihon ja luiden seoksesta on aika paljon). Jos jos mä joskus tätä kokeilisin, pitäisi kollageenin tulla kalasta, ei naudasta. Mutta tällä hetkellä meikäläinen aikoo jatkaa monipuolisen ruokavalion ja ulkoisen hyaluronihapon käytön parissa.

Kertokaa te toki kokemuksianne!

Lähteet: Solunetti, Helsingin Sanomat