Iceland snapshots

Kuten IG-storyni kuvatulva kertoi, vietin viimeiset neljä päivää Islannissa Bioeffectin kutsumana. Maa on ollut pitkään mielessäni jotenkin taianomainen ja kaukainen (vaikka lento kesti vain 3,5 tuntia haha), joten pitihän se mennä kokemaan, kun kerran kutsuttiin. Tiesin jo etukäteen, että paikka on melko tyyris, joten käytin tilaisuuden hyväksi, sillä omatoimimatkaa ei välttämättä tule koskaan tehtyä.

Reissu oli aika pikainen, sillä kokonaisia päiviä oli vain kaksi, mutta onneksi Bioeffect oli järjestänyt meille kunnon turistikierroksen koko toiseksi päiväksi. Sain nähdä superupeita maisemia ja kokea Reykjadalurin lämpimän joen ja Raufarhólshellirin laavaluolaston.

Suurimman vaikutuksen teki tietenkin luonto. Kiertelimme toisena päivänä Hveragerðin kaupungin tuntumassa, jossa ajelimme luonnossa jokia pitkin monsterimaisilla autoillamme (Amazing Tours). Lisäksi patikoimme pari tuntia Reykjadalurin laaksossa, jossa uskalsin myös pulahtaa upeaan lämpimään jokeen. Turisteja ei onneksi ollut paikalla kovinkaan paljoa, joten saimme pulikoida ja patikoida rauhassa mustia polkuja pitkin.

Luonto oli todella karu ja monin paikoin oli vain kiveä ja sammalta silmän kantamattomiin. Ja puita ei ollut hoitamattomassa luonnossa yhtään! Aavikoitumista yritetäänkin nyt ehkäistä maata metsittämällä.

Ruoka ja ostokset vaikuttivat Reykjavikissa superkalliilta, vaikka ilmeisesti hintataso on Suomea vain hitusen korkeampi. Siksi shoppailu jäi minimiin ja mukanani toin vain karkkia. Rakastan nimittäin ulkomailla ollessani tutkailla paikallista karkkitarjontaa ja tuoda mielenkiintoisia juttuja mukanani :D

Yksi yllättäjä oli raflaruoka, joka oli todella hyvää ja monissa ravintoloissa oli paljon vaihtoehtoja tällaiselle kala-kasvissyöjälle (enemmän kuin monissa suomalaisissa rafloissa). Kalaruuat olivat todella yleisiä ja niiden laatu oli ihan omaa luokkaansa.

Paikalliset vaikuttivat ihanan ystävällisiltä. Yllättävää oli kuitenkin se, etten saanut mitään selkoa Islannin kielestä! Kuvittelin, että näin pohjoismaalaisena saisin suht hyvin selvää siitä, mitä paikalliset toisilleen rupattavat, mutta ei. Kieli oli suomalaismaisen kovaa ja nopeaa, mutta mitään tolkkua siitä ei saanut :D Onneksi lähes kaikki taksikuskeja myöten puhui erittäin hyvää englantia!

Vaatetuksen kanssa sain pienen paniikin aikaiseksi ennen lähtöä. En jotenkin osannut yhtään kuvitella Islannin ilmastoa ja siihen sopivaa kampetta. Lisäksi kutsussa varoiteltiin kylmyydestä, kovasta tuulesta ja sateesta, joten otin mukaani kunnon maiharit ja talvitakin.. huomatakseni vain, että lämpötila oli tismalleen sama kuin Suomessa, eikä vettä tullut kuin tihkuttamalla :D Ehkäpä kutsussa ollut säävaroitusteksti olikin suunnattu matkalla mukana olleille espanjalaisilla ja ranskalaisille. Maastossa olisi nimittäin pärjännyt vedenpitävillä lenkkareilla ja kaupungissa näin suomalaisen karaistuneena vaikka villakangastakissa. Meikäläisen villapaita-toppatakki-pipo-maihari-yhdistelmä oli ehkä vähän överi.

Tänään siis vain näiden kuvien merkeissä ja huomenna jatketaan itse Islannin ylpeyden eli Bioeffectin kanssa. Pysy siis kuulolla!

Mikäli muuten Islannin-matka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tsekata siellä asuvan Satu Rämön kirjoittamat blogistekstit Tripsteristä.