Tämä raskaus on ihan oikeasti mennyt tosi rennosti. Voisiko jopa sanoa, että löysin rantein? En ole hötkynnyt sen enempää ruokavaliosta, painon noususta kuin hankittavista tarvikkeistakaan. Yksi asia minua on kuitenkin alusta asti ahdistanut ja se on niinkin pikku juttu ja pinnallinen asia kuin: SELLULIITTI. Auta armias! Rauhallisempi liikunta ja pois jääneet juoksulenkit ovat aiheuttaneet sen, että reiteni ja pakarani on ammuttu täyteen tuota naisten vihaamaa ”appelsiini-ihoa”.  Toivon todella, että vaunulenkit pudottavat selluliitin kyydistä ja pääsen taas kesällä 2020 heilumaan peilin edessä pikkushortseissani hyvillä mielin… 

Se on kyllä ihmeellistä mihin kaikkeen naisen ruumis taipuu raskauden myötä. Kehon on pakko muuttua, venyä ja joustaa ja osin se sitten palautuu (ajan myötä) ennalleen. Vaikka tiedän sen olevan väistämätöntä, niin silti se jännittää. Siihen voi osaltaan itse vaikuttaa ja osaltaan ei. 

Media luo kuvaa, että palautuminen käy nopeasti ja kohta äiti jo kiitää lenkkipolulla ja kuntosalilla timmissä vartalossaan ilman raskausarpia tai selluliittia. On aika vaikea itse pitää yllä mielialaa, että painon nousulla ei ole mitään merkitystä, kun myös oma lähipiiri puhuu siitä yllättävän paljon. Huomasin heti raskauteni alussa, että raskauden aiheuttama painon nousu on aihe mikä puhututtaa kaikkia sukukypsiä naisia. Toiset ovat sitä mieltä, että raskauskilot lähtevät imettämällä ja toiset taas sitä mieltä, että niistä on vaikea päästä eroon. Joku kysyy paljon paino on noussut ja eräät käskevät syödä kahden edestä ja olla vähät välittämättä kiloista. Yksi tolvana  lääkäri käski lenkkeilemään vaikka supistelisi, ettei paino nouse liikaa loppuraskauden aikana ja neuvolassa puolestaan ohjataan maalaisjärjen käyttöön. Ohjeita ja neuvoja riittää jo pelkästään painoon liittyen niin paljon, että välillä sitä alkaa itsekin miettiä täytyisikö sitä vaa’alla käydä muulloinkin kuin neuvolassa… Olen kuitenkin sinnikkäästi päättänyt, että neuvolapunnitukset saavat pääasiassa riittää ja jos mieheni sanoo, että pyllyni on edelleen hyvä, niin kaikki on kunnossa 😉

Mitä sitten tulee muihin kehoni muutoksiin, niin olen huomannut kevät auringon tekevän kasvoilleni pieniä ruskeita läiskiä. Onkohan ne maksaläiskiä? En tiedä, mutta minusta ne ovat hauskan näköisiä!

Toivottavasti loppuraskaudenkin tuomat muutokset jaksaisi ottaa näinkin kevyesti 😉

-maennika-

Kuva: Pixabay