Paras äiti lapselleni.
Synnytyksen lähestyessä ja vatsan kasvaessa ajatukseni alkavat varovasti jo siirtyä aikaan, jolloin vauva on täällä kotona hengailemassa kanssamme. Mieleen putkahtelee mitä kummallisempia ajatuksia, kysymyksiä ja käytännön asioita arkeemme liittyen. Olen miettinyt muun muassa seuraavia:
”Kuinka paljon vauvan katsojia mahtaakaan tulla?”
”Miten kieltäytyä vieraista, jos väsyttää? ”
”Kuinka kestää vieraiden lässytys vauvalle, voiko ihmisiä pyytää puhumaan normaalisti?”
”Luotanko lapsemme muiden kuin meidän syliin? ”
”Kaatuvatko seinät päälle miehen palatessa töihin ja minun jäädessä vauvan kanssa kaksin?”
”Kestänkö ihmisten neuvot, arvostelut, kyselyt?”
”Pehmeneekö pääni?”
”Tuleekohan minulle baby blues tai synnytyksen jälkeinen masennus?”
Kysymysten sinkoillessa päässäni päädyn usein siihen, että etukäteen ei auta spekuloida. Otan vastaan mitä annetaan. En luo listoja siitä kuinka toimin tai miten aion tehdä. Ainut periaatteeni on, että katsotaan mitä vastaan tulee ja eletään tilanteiden ehdoilla. Lisäksi luotan vahvasti siihen, että elämä kantaa ja ’luonto hoitaa’. Minulla on iso kiitosaihe, että jaan elämän puolisoni kanssa ja tuemme toisiamme kaikessa.
Koska olen inhimillinen ihminen, kaiken rentouden ja periaatteettomuuden seassa toki viihtyy myös ajatus siitä, kuinka olla paras, hyvä tai edes riittävä äiti lapselleni? Koska olen työssäni lukuisia kertoja rohkaissut äitejä olemaan itselleen armollisempia ja kertonut heille, että he riittävät sellaisina äiteinä kuin ovat, olen jonkun verran nyt äitiyden kynnyksellä miettinyt kuinka itse elän näitä neuvoja todeksi? Kuinka minä kasvatuksen ammattilaisena aion olla paras mahdollinen äiti omalle lapselleni hänen ollessa vauva? Kuinka olen itselleni äitiydessä armollinen kun ympärillä sinkoilee neuvojia, julmia äitejä ja minua parempia ihmisiä? Olen kaavaillut noudattavani seuraavaa reseptiä:
- Olen oma itseni.
- En yritä olla paras tai täydellinen.
- Luotan siihen, että asiat menevät omalla painollaan.
- Täytän lapseni perustarpeet.
- Ajattelen lapseni etua ensin.
- Huolehdin itsestäni.
- Tutustun lapseeni.
- Olen läsnä vauvani elämässä.
- Rakastan lastani.
- Rakastan lapseni isää.
-maennika-
Kuva:Pixabay