Toiveena itse tehty isi.

Näen kaikkialla heitä. Kaupassa työntämässä kärryjä, puistossa antamassa keinulle vauhtia.

Hipstereitä, raggareita, taviksia, hiljaisia hiippareita. 

​Kantamassa kaukaloa autoon, pitämässä kättä kädessä katua ylittäessä. Odotushuoneessa sylittelemässä. Parkkipaikalla sekä liikennevaloissa. 

​Väsyneitä, kiireisiä, iloisia, työn raskaan raatajia. No, onhan heitä.

Mietin millainen sinä olisit. Omana itsenäsi, kaiketi. Tilanteessa kuin tilanteessa pitkine lehmän hermoinesi. Kyllä syliisi saisi mennä ja olkapäillesi kiivetä.

Olisi ihanaa kun voisit olla isi. Kaikki yhdeksänkymmentä kiloa menisi siitä onnesta sekaisin. 

​Vain vähän unta ja silti jaksaisit. Ajatella sekä olla. Ja joskus vain hiljaa kuunnella. 

 

 

​-Maennika-

​Kuva: Pixabay