Jugendia ja symppis kahviloita! Helmikuun Helsinki osa2
Hyvin nukutun yön ja täydellisen aamiaisen jälkeen oli taas aika kerryttää askelmittarin kilometreja. Radisson Blue Plazan aamiainen on ehdottomasti paras ja monipuolisin,mitä olen Helsingissä koskaan syönyt ja samaa mieltä tuntuu olevan monet muutkin. Hyvä aloitus päivälle. Kyllä jaksaa!
Aamu oli harmaa ja sumuinen. Mittari näytti +2c. Mistä aloittaisin päiväni? Missä en ole vuosiin käynyt? Vaihtoehtoja oli paljon ja päädyin aloittamaan päiväni Taka-Töölöstä. Nousin bussiin Mannerheimintieltä ja jäin pois Sibeliuksen puiston kohdalla. Ihastelin aikani Sibelius-monumenttia japanilaisten turistien joukossa. Tässä Eila Hiltusen vuonna 1967 valmistuneessa veistoksessa on yli 600 teräsputkea. Niiden aaltomainen muoto symboloi musiikin voimaa.
Muistan, kun kävin monumentilla ensimmäistä kertaa vanhempieni kanssa (ehkä 5v) ja se teki suuren vaikutuksen pieneen ihmiseen. Sittemmin olen käynyt vain muutaman kerran. Hieno se on edelleenkin.
Matka jatkui ja sumun keskeltä alkoi erottua suosikkikahvilani Cafe Regatta. Aivan ihana!! Pala maaseutua kaupungissa!
Tämä pieni punainen kahvila on vain parin kilometrin päässä keskustasta ja on auki vuoden jokaisena päivänä. Myös jouluna ja juhannuksena. Pihalla on myös nuotiopaikka ja makkarat (ei omia grillattavia) voi ostaa kahvilasta. 
Sympaattinen Cafe Regatta on yksi suosikeistani.
Matka jatkui Hietsun uimarannalle. Sumuinen sää teki hieman aavemaisen tunnelman ja mielikuvitus lähti taas laukalle. En ollut koskaan talviaikaan käynyt tällä rannalla ja hieman erilaiset oli näkymät.
Lapinlahden entisen sairaala-alueen rakennuksiin kuuluu myös tämä punatiilinen Venetsia. Nimensä se on saanut meren läheisestä sijainnista. Aiemmin tässä rakennuksessa on ollut sairaalan pesula ja henkilökunnan asuintiloja. Nykyisin Venetsiassa on Lapinlahden Lähde Oy:n vuokralaisten toimitiloja.
Täältä löytyi myös aivan ihana Kahvila & Puoti Aura!! Poikkesin kaakaolle ja jutustelin hetken mukavan henkilökunnan kanssa. Kun Suomen pienin kombucha-panimo ja Suomen pienin kahvipaahtimo kohtasivat syntyi Kahvila & Puoti Aura. Täältä voi ostaa myös kahvipapuja, kombuchaa ym. Todella persoonallinen ja symppis paikka!
Aamukävely oli vaihtunut huomaamatta päiväkävelyksi ja löysin itseni Bulevardilta, Sinebrychoffin taidemuseon ovelta. Meneillään oli Edelfelt ja Romanovit näyttely, joka keskittyy Albert Edelfeltin vähemmän tunnettuihin, Venäjän keisariperheeseen liittyviin teoksiin. Näyttelyn pääteos oli Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina (1881) Rybinskin taidemuseon kokoelmista. Kauan kadonneeksi luultu maalaus oli ensimmäistä kertaa Suomessa. Kiersin myös Paul ja Fanny Sinerbychoffin kotimiljöön, joka on pysyvästi esillä ja tutustuin vanhaan eurooppalaiseen maalaustaiteeseen.
Lounasaika oli päättymässä, kun saavuin Ullanlinnaan. Tämä kaupunginosa on minulle monella tapaa rakas, koska elämäni suuret asiat tapahtuivat juuri täällä. Irtaantuminen kotoa Itä-Suomesta ensimmäiseen vuokrayksiööni, ensimmäinen vakituinen työ jne.
Tapasin täällä myös poikani isän ja menimme naimisiin läheisessä Saksalaisessa kirkossa. Paljon hyviä muistoja ja tuttuja kulmia.
Kiertelin kauan pitkin Ullanlinnaa, Kaivopuistoa ja Eiraa. Kuvasin kauniita Jugend-talojen yksityiskohtia ja lepuutin jalkojani kahvilassa.
Matkalla hotellille ostin vielä kylpypallon Lushista. Ihan parasta on laskea kylpy pitkän päivän ja lukuisten kävelykilometrien jälkeen.
Kolmannen päivän aamuna olin taas tapani mukaan liikkeellä aamuhämärissä. Onnekseni minulla on pari matkakaveria, jotka elää jokseenkin samassa rytmissä. Kaikki ei taatusti riemastu kukonlaulun aikaan kahvia keittelevästä matkakumppanista.Toivottavasti pian pääsee taas kaverimatkallekin.
Lyhyessä ajassa kerkeää paljon ja tässä oli vain osa tapahtumista. Kotimaan matkoja ovat varmaan seuraavatkin matkat ellei tilanne maailmalla muutu.