Olen tässä vuosien saatossa tajunnut, että olen muuttunut todella säästäväiseksi ihmiseksi ihan huomaamatta. Ehkä pakon sanelemana esimerkiksi opiskelujen aikana, mutta myös arvojeni kautta. Olen myös tehnyt paljon pätkätöitä, joten eipä sitä rahaa ole ollut aina törsättäväksi asti, mutta eipä ole ollut tarvekaan. En ole koskaan haikaillut kuluttamisen perään. Päinvastoin. Kotonani on aina painotettu sitä, että pitää säästää, vaikka rahasta ei ole ollut sen kummemmin puutetta. Sekin juontaa juurensa vanhempieni lapsuudesta, kun ajat olivat köyhemmät ja täytyi säästää. Nuorempana tuo ainainen jauhaminen säästämisestä ja halvimpien tarjousten perässä juokseminen ärsytti suunnattomasti, mutta ehkä siitä on jäänyt käteen myös jotain hyvää, sillä nyt osaan kuluttaa järkevästi ja ostaa vain tarpeellista.

Olen jo vuosia ostanut vaatteita kirppareilta. Aluksi kannoin kotiin myös kaikenlaisia lumppuja, koska halvalla sain, mutta nykyään osaan kuluttaa järkevästi myös kirpputoreilla, sillä ei halpaakaan kannata ostaa, jos sitä ei oikeasti tarvitse. Turhaa täytettä vain kaappeihin. Tykkään myös pyöriä kirppareilla ihan vain katselemassa. Monestihan sieltä ei löydä juuri sitä, mitä tarvitsisi, mutta olenkin päättänyt, että ostan tarpeelliset kuten ulkoiluvaatteet ihan urheiluliikkeestä ja panostan niissä laatuun, koska ne menevät sitten pitkään. Kun muuten säästää, voi tarpeellisiin asioihin käyttää vähän enemmän rahaa. Toki kirppariltakin joskus löytää hyviäkin ulkoiluvaatteita, mutta harvoin juuri silloin, kun niitä tarvitsisi.

Käymme usein ostoksilla Lidlissä ja olemme huomanneet säästävämme reilusti tekemällä näin. Olen itse ajautunut Lidliin myös sen takia, koska monet tuotteet ovat siellä parempia kuin muissa kaupoissa. Nyt kun olemme viime aikoina käyneet useammin isoissa marketeissa, huomaa sen varsinkin loppulaskusta, että hintaa kertyy aina paljon enemmän kuin, jos ostaisimme samat tuotteet Lidlistä. Kaikkeahan Lidlistäkään ei saa, mutta koko ajan sielläkin parannetaan esimerkiksi panostamalla luomulaatuun ja täyskauratuotteisiin. Pyrin ostamaan luomulaatuisia tuotteita, jos mahdollista. Säästän jossain toisessa asiassa sitten, mutta haluan panostaan puhtaaseen ruokaan. Eikä sekään mielestäni tule kovin kalliiksi, jos osaa valita oikeita tuotteita ja vähentää esimerkiksi turhia eineksiä.

Olen myös muuttunut tässä vuosien varrella kemikaalipihiksi, joka myös on vaikuttanut siihen, että rahaa säästyy oikeisiin ja tarpeellisiin asioihin. En ole esimerkiksi käynyt kampaajalla vuosiin, vaan äitini leikkaa hiukseni, jos on tarvetta. Kun aloin vähentämään kemikaaleja elämästäni, en halunnut värjätä hiuksiani juuri väriaineiden sisältämien myrkkyjen takia. Nyt elän oma hiustenväri päässäni ja olen tyytyväinen. En ole myöskään koskaan laittanut rakennekynsiä tai ripsien pidennyksiä, vaikka joskus olisi tehnyt mieli. Minusta on kuitenkin käsittämätöntä se, kuinka kallista niiden laittaminen on saati se huoltaminen, jota pitää tehdä todella usein. En myöskään haluaisi altistaa silmiäni esimerkiksi ripsiliimoille, koska tuskin ne kovin terveellisiä ovat. Ei ei, luomuna mennään ja rahaa säästyy. Luonnonkosmetiikka saattaa maksaa hieman enemmän kuin normikosmetiikka, mutta tässäkin asiassa panostan mieluummin laatuun ja säästän edellä mainituissa asioissa. Ihanaa, että luonnonkosmetiikkaa saa nykyään myös marketeista, eivätkä nämä tuotteet ole edes kalliita.

Harrastukset ovat myös monesti asioita, joihin saa kulumaan rahaa. Nykyään moni käy esimerkiksi salilla, jumpissa, pumpeissa, zumbissa ja maksaa itsensä kipeäksi niistä. Olen itse tajunnut säästää tässäkin asiassa sen vuoksi, kun ymmärsin, etten ole mikään ryhmäliikkuja. En tykkää siitä, että minun tulisi mennä jonnekin aerobicciin tiettynä päivänä tiettyyn kellon aikaan. Haluan liikkua, kun se minulle parhaiten sopii, joten olen säästänyt myös jättämällä ryhmäliikuntatunnit ja salikortit. Käyn nykyään ilmaiseksi koirani kanssa lenkillä, hiihdän, juoksen, joogaan ja teen lihaskuntotreeniä kotona. Nämä riittävät minulle ja säästän samalla rahaa.

Mieheni on myös aika pihi, joten meidän talous pyörii senkin vuoksi ilman suurempia konflikteja. Voisi olla hankalampaa, jos toinen pariskunnasta olisi kauhean tuhlaavainen ja toinen erittäin säästäväinen. Olen aina ajatellut, että tällainen säästäväinen elämäntapa on jotenkin normi ja kaikki muutkin ihmiset elävät näin. Olen kuitenkin kuullut niin paljon ihmisiltä siitä, kuinka työssä käydään ja tienataan, mutta silti eletään kädestä suuhun. Olenkin miettinyt, mihin näillä ihmisillä kuluu se raha? Toki vuokrat/asuntolainat, laskut, autot, ruoat yms maksaa, mutta täytyyhän kulutuksen olla jotenkin normaalia suurempaa, jos rahaa ei jää yhtään sukan varteen?

Vinkki vinkkilöiseni siis ovat, että hanki niin paljon kuin mahdollista käytettynä kirppareilta, nettikirppareilta, kierrätyskeskuksista jne. Säästämisen lisäksi se on samalla eettistä ja vaatteissa/tavaroissa olevat kemikaalit ovat ehtineet jo pitkälti haihtua. (Uudet huonekalut, vaatteet yms sisältävät uutena ostettaessa hyvin paljon myrkkyjä ja kemikaaleja. Sen vuoksi ne kannattaakin pestä/tuulettaa ennen käyttöönottoa) Mieti, onko hiusten värjääminen, kasvohoidot, kulmien muotoilut, ripsien laitto, hiustenpidennykset, hampaiden valkaisut, uudet tennarit, ulkomaanmatkat jne tarpeellisia, vai voisiko jostain karsia ja panostaa esim ruoassa sitten laatuun. Voisiko myös harrastuksia muuttaa jollain lailla, että kävisi esimerkiksi salin juoksumaton sijaan juoksemassa luonnon helmassa tai kuntopyörän sijaan tekisi pyöräretken jonnekin ihanaan paikkaan. Lihaskuntotreeniä voi myös tehdä ulkona esim kiviä ja kantoja apuan käyttäen ja hyötyliikuntaa saa, kun kävelee esimerkiksi töihin/jää aiemmalla bussipysäkillä pois ja kävelee lopun matkaa.

Olisi kiva kuulla lisää vinkkejä säästämiseen. Nautin todella siitä, että elämäni on paljon rikkaampaa kuin ennen, vaikka säästän monessakin asiassa.

Ps. Netflixissä on sellainen dokkari kuin ”Kitsastelun jalo taito”, jossa mentiin kyllä vielä pidemmälle säästämisessä kuin itse menen. Koin kuitenkin sielun sympatiaa näitä dokkarilla esiintyneitä ihmisiä kohtaan 🙂 Myös subilla alkoi eilen mielenkiintoinen uusi formaatti, jossa ihmisiltä viedään ihan kaikki tavaroista ja vaatteista lähtien. He saavat hakea noista tavaroista yhden joka päivä ja tätä ihmiskoetta kestää kuukauden ajan. Ohjelman nimi on siis ”Riisutut”. Sivuaa hieman tätä kirjoittamaani aihetta, koska uskon, että ihminen tulisi toimeen paljon vähemmällä kuin mitä meillä monella on. Mielenkiintoista nähdä, miten nuo ihmiset selviytyvät ja mitä tavaroita he hakevat sieltä kontista takaisin 🙂