Vauvahankintoja viime keväänä tehdessäni, oli tottakai pakko ostaa tytölle pari erilaista tuttia valmiiksi. Luulin sitä välttämättömyydeksi, koska kyllähän kaikki vauvat tuttia syövät. Pienet vauvat ovat sitä paitsi jotenkin aivan äärettömän söpön näköisiä tutti suussa! 

Tyttömme ei ole oikein missään vaiheessa huolinut tuttia suuhun. Sairaalassa kannustettiin imettämiseen ja imuotteen harjoitteluun ennen kuin annetaan vauvoille tuttia ollenkaan. Kun maito kolmantena päivänä nousi, tyttö ahmi sitä yli äyräiden ja pulautteli todella paljon. Vanhempi kätilö antoi tytölle tutin jo sairaalassa ja kertoi sen yleensä kelpaavan hyvin vauvoille, keillä on suuri imemisen tarve. Muistaakseni parina ensimmäisenä viikkona tyttö kelpuutti tutin suuhun, mutta hyvin nopeasti vaan pullautti sen suusta ulos.

Vauvalle, joka ei ole koskaan kelpuuttanut tuttia, meiltä löytyy niitä hämmentävän monta. Osa on saatuja, mutta useamman myös ostin alkuvaiheessa. Ehkä anatomisesti muotoiltu olisi parempi? Kenties silikoninen on kivempi kuin luonnonkuminen? Uusi tutti testiin vauvan suuhun ja sormet ristiin! Muutama hassu lupsutus ja tutti lentää suusta. Selvä, ei siis tuttia tälle tytölle. 

Välillä olen todella kaivannut tutin tuomaa lohtua. Kerran täydessä bussissa tyttö sai hepulin ja olisi halunnut rintaa. En kuitenkaan muutaman minuutin matkan aikana edes aloittanut imettämistä, koska tuossa vaiheessa syömisessä kesti aina vähintään puoli tuntia. Jos vain tutilla olisi saanut tytön hetkeksi unohtamaan nälkänsä, mutta ei millään. Joskus päiväunille mennessä tutti olisi saattanut tyynnyttää väsyneen vauvan nopeammin. Välillä sitä olisi kaivannut ihan vain hiljentämiseen hetkellisesti heh. 

Jos annan tytölle tutin nyt, hän vain leikkii tuttinauhalla ja pureskelee tuttia. Hän ei siis tosiaan jaksa imeskellä sitä ollenkaan suussaan. Toisaalta nyt tuntuu, että ehkä pääsen jopa helpommalla, kun tuttiin ei ole totuttu? Ei tarvitse aina etsiä tuttia tai olla varmistamassa reissussa, että tutti jostain löytyy. Unille osataan mennä ilman tuttia. Ja tietysti ei tarvitse tutista vieroittaa, kun ei sitä koskaan ole opittu imemäänkään.