Elokuun 31.

Hyvää sunnuntaita!

Täällä kirjoittaa ulkoilmamyrkytyksen saanut marjasta, joka olisi halunnut tituleerata itseään sienestäjäksi. Näin en voi kuitenkaan tehdä.

Tein nimittäin lauantaina päiväreissun Turun saaristoon (Korppooseen) alueelle, josta viime vuonna sain parhaan sieni- ja mustikkasaaliini ikinä. Kovin odotuksin lähdimme marjakaverini (”Marja-Jatan”)  kanssa matkaan, mutta edellisvuoden kanttarellimerestä ei ollut tietoakaan. Kaksi kärpässientä, että kiitos vaan! 🙂

Mustikoita ja puolukoita löytyi pilvin pimein ja saimme Marja-Jatan kanssa muutamassa tunnissa kerättyä kivan määrän mustikoita. Nyt me myslimarjajogurtti -herkuttelijat voimme kruunata annoksemme itse kerätyillä marjoilla.

Viimeistä kesäpäivää ei olisi voinut mukavammalla tavalla viettää. Tuhannet hirvikärpäsetkään eivät saaneet meitä karkotettua. Poimiessa oli mukava höpötellä ja suunnitella tulevia tyttöjen reissuja ja muita tapahtumia. Metsässä ideat lentää!

Illalla olisi vielä ollut Venetsialaiset, mutta metsäretki vaati veronsa ja tulet jäivät näkemättä. Marjat ovat nyt pakkasessa, mutta toipuminen jatkuu. Vainoharhaisena tulee tarkkailtua, kipittääkö vielä suihkujen jälkeen hirvikärpäsiä iholla ja hiuksissa. Karmeita otuksia!