Mitä tänään syötäisiin?

Meillä keittiö on miehen valtakunta enkä hitto vie ole siitä yhtään pahoillani. Työnjako on usein (ei aina) selvä, eli hän tekee ruoan ja minä hoidan muun siivouksen sekä pyykit. En ole koskaan pitänyt ruoanlaitosta tai leipomisesta. Ensimmäiset ikävät muistot ruoanlaitosta ja leipomisesta ovat kotitaloustunnilta, kun laitoin desilitramitalla leivinjauhoa omenapiirakkaan. Usko pois, hyvin kohosi uunissa! Olin kotitalousopettajan kauhu, sillä mihin ikinä koskinkin, oli katastrofi varma. Tämä näkyi minun ja opettajan välisessä kemiassa kuin todistuksessakin, vaikka olin tahattomasti tosi huono.

Voin sata prosenttisesti leipurin tyttärenä yhtyä sanontaan ”Suutarin lapsella ei ole kenkiä”.

Onneksi olen saanut hyvää esimerkkiä isovanhemmilta siitä, että naisen mitta ei ole kokkaustaito. Tehköön se joka osaa ja pitää. Mies voi olla keittiön kuningas. Kokki tarvitsee hyvän apurin. Viimeisten vuosien aikana päässyt karistamaan epäluuloja ruokalajien suhteen, eikä sillä etteikö spagetti ja tonnikala olisi hyvää. Sinihome – ja muut erikoisjuustot, valkosipuli ja lasagne olivat aikaisemmin ehdoton ei, ja nyt kaikki nämä suurta herkkua. Muistan kun meillä oli seurustelusta taukoa ja musertuneena parahdin äidille  ”…mä en saa enää koskaa hyvää ruokaa…”. 

Tie sydämeen vei vatsan kautta. Nyt tämä teksti on täynnä kamalia kliseitä…

Joskus on päiviä kun minunkin on urheasti tartuttava kauhaan ja saatan vahingossa saada aikaan Kaikkien aikojen -kanasuikalekastikkeen” (kovasti saan tsemppausta). Ei ole kuitenkaan lainkaan tavatonta, että pitkän työpäivän jälkeen mies saapuu kotiin, haistaa palaneen käryn ja huutaa ”Mitä helvettiä täällä tapahtuu!” Niin teki mieli varmaan huutaa kotitalousopettajankin.

Ennen joulua tipahti postiluukusta Fit -lehden tilaajalahjana Gullichsenien Safkaa -keittokirja. Kirja sisältää repsetivinkkejä kullekin viikonpäivälle: maanantain lohturuoaksi (ei jaksa viikonlopun jälkeen panostaaa ruoalaittoon), tiistain astetta paremmaksi ruokasi, keskiviikon klassikoksi, perjantain kahden kesken ruoksi, lauantain kaverijuhliksi ja sunnuntain dagen efteriksi. Reseptit ovat yksinkertaisia ja laadittu raaka-aineista joita useimmiten löytyy keittiökaappien kätköistä. Vesi kielellä on tullut luettua nakkikastike- ja kaalipatareseptejä. 

Ties vaikka sitä yllättäisi kun nakki napsahtaa. Hyvää Loppiaista!