November Seal?

Viime vuosi meni pitkälti syksyn häitä odotellessa ja hääfiilistelläkseni ryhdyin kirjoittamaan tätä blogiakin. Uskaltaakohan sen jo puoliääneen sanoa, että ’projektit’ eivät loppuneet tähän ja tämänvuotinen projekti on vaihtunut October Baconista November Sealiksi. Vauva!

Ensimmäinen kolmannes on takana ja odotus tuntuu ajoittain yhtä epätodelliselta kuin aivan alussa. Ensimmäistä neuvola-aikaa varatessa varovasti tiedustelin terveydenhoitajalta, onko mahdollista saada positiivinen raskaustesti pelkästä ajatuksen voimasta -jos oikein kovasti toivoo jotakin.Tämä oli kuulemma mahdotonta, mutta hyvä että varmistin.

Tosiasiasta on mustavalkoinen, epätarkka todiste jääkaapin ovessa. Kuva söpöstä ’Sikkestä’, jolle joskus salaa jotakin höpöttelen. Jolla on omasta (ja ultranneen kätilön mielestä) hieno kallo (jep!), hellyyttävän pyöreä masu ja puolueellisin silmin katsottuna mielettömän söpö sivuprofiili. 

Ensimmäiset kaksitoista viikkoa en uskaltanut ajatella päivää pidemmälle. Kun hermoheikon päästää vauva.fi -palstoille helvetti on irti! Kertasin uudelleen ja uudelleen ikävästi päättyneitä alkuraskauden tositarinoita ja olin kauhuissani. Neuvola- ja muutama muukin täti rohkaisi, että valtaosa alkuraskauksista päättyy synnytykseen ja, että sen sijaan että murehtisi tulevaa ja murehtisi jotain jolle ei itse voi mitään, yrittäisi olla positiivisin mielin. Olen yrittänyt ottaa neuvosta vaarin ja antanut itselleni jo luvan iloitakin. Nyt kun riskisimmät viikot ovat takana. Ehkä tämä tosiaan tapahtuu meille onnekkaille ja haaveista suurin toteutuu <3