Uusi matto

matto1.jpg

Linie Designin Asko Mixed villamatto on nyt  lattialla ja olkkarin uuteen ilmeeseen on totuteltu muutama päivä. Epäröin hieman maton vaihtoa, mutta muutaman päivän kokemuksella täytyy todeta että onneksi rohkenin luopua siitä. Pidin vanhasta Ikean Stockholm -matosta, mutta se veti roskia puoleensa magneetin lailla ja roskat loistivat mustasta pohjasta pitkälle. Sitä sai jatkuvasti imuroida ja silmille hyppinyt epäsiisteys ärsytti suunnattamattomasti, vaikka välillä yritti olla välittämättä. Uusi tulokas sen sijaan on mielettömän pehmeä jalkojen alla ja roskat eivät näy niin selkeästi.

matto2.jpg

Stockholm oli puhtaana raikkaan näköinen, mutta pidän helppohoitoisemmasta ja hillitystä Askostani yhtä paljon, eikä kaksi sataa euroa ole paljon laadukkastaa ja ajattomasta villamatosta.

matto3.jpg

Kodin ilmeen muutos ei jäänyt vain olohuoneeseen, sillä myös makuuhuone koki muodonmuutoksen mustilla taulukehyksillä, uudella päiväpeitolla ja sisustustyynyillä. Kohtaaminen päiväpeiton kanssa ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä, mutta vähitellen alan tottua harmaan säyyn. Nämä pienet muutokset kodissa tuntuvat mukavilta, vaikka totuus on, että nämä hankinnat jäävät ikuisesti mieleeni surullisen kuuluisina hankintoina. Makuhuoneen uudistusprojekti jäi kesken kun sain kesken kehysten vaihdon murheellisen puhelun, että pappaa ei enää ole. 

Onnistunut muutos ei tapahtuneen vuoksi herätä paljoakaan positiviisia tunteita, mutta onneksi näiden viimeaikaisten hankintojen joukossa on paljon esineitä, joiden tunnearvo on nousi hetkessä entistäkin suuremmaksi. Ne tuovat mieleen myös lämpöisiä ajatuksia ja tulevat seuraamaan koko elämäni kodista toiseen.

 

 

Koti Sisustus

Voi pojat

 

Hyvä perjantai on tehty rennosta ja tehokkaasta työpäivästä, mukavista työkavereista, korvapuusteista, päiväkahveista ja tapahtumarikkaasta tulevasta viikonlopusta. 

Puustit.jpg

Pakastimen kautta tietenkin! 

Sydäntä lämmittää erityisesti se, että 11-vuotiaalle kelpaa vielä kummitädin seura. Yhteinen retki suuntautuu luontoon, sillä meitä yhdistää hassuttelun lisäksi liikunta. Kun tiedustelin mikä olisi mukavaa tekemistä vastauksena kuului, että kaikki liikkuminen on täydellistä (Ja huom! täydellistä hymiöllä näytettynä). Maailman suloisin poika!

Ulkoilu tekeekin hyvää meikäläisen rapistuneelle kunnolle ja yhteinen aika  ihmeitä huono kummitäti -syndroomasta kärsivän psyykkeelle. 

Joskus surkuttelin kun vuodet vierivät liian nopeasti ja kummipojat kasvavat vauhdilla. Tuntuu, että siitäkin on vasta hetki kun työnsin tuota nyt 11 -vuotiasta juuri puhumaan oppinutta raittaissa Aurajoen rannalla Seikkailupuistopäivän päätteeksi ja rattaista toisteltiin kovaan ääneen kikatuksen kera sanaa ”Pieru!”. 

Mutta oikeastaan tämä on ihanaa aikaa. Mikä sen parempaa kun saada seitsemän vuotiaalta kesken työpäivän viestin puhelimeen: ”No prööööööööööt vaa sullekki!” ”Senkin rrrrrrrrrrrrrrrrrr” ja tunnin hiljaisuuden jälkeen ” Se alkaa taas” (tarkoitti viestittelyä). Hah hah! Ihan parasta!

Mukavaa viikonloppua!

Suhteet Oma elämä