Tänään on 1. syyskuuta eli virallisesti kaiketi syksy. Se tarkoittaa pimenevien iltojen ja kirpakkojen aamujen lisäksi sitä, että voin antaa itselleni luvan kaivaa sukkahousut laatikosta ja heittää takin niskaan. Sukkahousut kesäkuukausina ovat itselleni ehdoton no no, mutta tänään kynnystä ei enää ole. Ehkä assosioin sukkikset vahvasti syksyn ja talven kiireeseen, ja haluan välttää kiireistä normaalia arkeen paluuta mitä ihmeellisimmin keinoin. Kunnes ei enää pysty ja se oli tänään.

Niin, syyskuu tarkoittaa myös sitä, että normaali kiire tekee tuloaan. Joka syksy ajattelen kaihoisasti stressitöntä, ihanaa kesäaikaa ja lupaan yrittää ottaa rennommin, olla stressaamatta, muistaa elää muillekin kuin viikonlopuille jne. Helpommin sanottu kuin tehty? Ja pian huomaan, että olen oravanpyörässä. Tällä kertaa ajattelin ottaa avuksi muutaman kirjan. Ehkä niistä saisi hyviä oivalluksia ja vinkkejä stressittömämpään ja hyvään elämään. Mona’s Daily Style -blogin innoittamana odotan muun muassa monen kehumaa Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti -kirjaa lähikirjastoon.

Kaikkien näiden syksyn arkeen tuomien asioiden lisäksi täytyy todeta, että tämä syksy on spesiaali ja siihen kuuluu niin kovasti tässä tekstissä mainostamani stressin lisäksi myös hyvää jännitystä, ystäviä, perhettä, onnistumisia, onnellisuutta, iloa, rakkautta ja uutta. 

Mutta ei olla sentään liian positiivia,  kyllä tiedossa on varmasti myös lisää asioita pään vaivaksi. Syyskuun 1. päivä tarkoittaa, tällä hetkellä myös sitä, että on puolitoista kuukautta aikaa laihtua ja liian vähän aikaa päästä eroon mummon lampunvarjostinkankaaksi haukkumastani hääpuvusta. Kaaaikenlaista… 

Ihanaa syyskuun ensimmäistä päivää!