Työpaikan tarkkasilmät

Perjantaina työpaikan kahvipöytään oli ilmestynyt pitkästä aikaa jotain makeaa, pellillinen mokkapaloja.

Aamun kahvitauolla selvisi, että syypää oli työkaverini joka kestitti meitä syntymäpäivänsä kunniaksi. Siinä onnitellessamme hän alkoi kertoa, että on hänellä oikeastaan toinenkin ilmoitus. Hän nimittäin odottaa vauvaa. Heidän nelivuotiaastaan tulisi keväällä isosisko.

Työkaveri kertoi hieman vaikeana, että viikot ovat vielä kovin pienet, eikä hän olisi muuten vielä kertonut meille, mutta kuluneella viikolla työyhteisöstämme eräs oli jo uskaltautunut asiaa suoraan kysymään. Laskettu aika on vasta huhtikuussa, mutta työkaveri on ollut sen verran turvoksissa, että töissäkin on huomattu hoikan ihmisen keskivartaloon ilmestynyt kumpu. Myös muutama muu vanhempi työntekijä paljasti katselleensa työkaveria jo jonkun aikaa sillä silmällä, mutta eivät vain olleet vielä uskaltautuneet utelemaan.

Siinä minä istuin keskellä naisvaltaista työyhteisöäni työkaveriani onnitellen ja sisälläni kihisin halusta itsekin saman tien kertoa omasta uutisesta, jo lähes ”varmoilla viikoilla”. Sain kuitenkin pidettyä suuni kiinni. Halusin antaa kaiken huomion työkaverilleni hänen onnellisesta uutisestaan ja lisäksi odottaa ensi viikon np-ultraa ja varmistua oman tulokkaamme hyvinvoinnista.

Ensi viikolla taitaa olla sitten minun vuoroni. Onpa hauskaa odottaa samoihin aikoihin työkaverin kanssa. Toivon hänelle kaikkea hyvää odotukseen.

Jännittää vain hieman kuinka moni näistä haukankatseisista työkavereista väittää huomanneensa minun tilani. Toistaiseksi ei kukaan ole tullut utelemaan. Ihana kohta päästä tästä salailusta.

Tänään 12+0! Onko ensimmäinen kolmannes nyt ohi?