Toiset äidit
Yksi asia joka on yllättänyt minut raskausaikana on äitien välinen yhteys.
Ystäväpiirissäni on paljon äitejä. Pienten vauveleiden tuoreita äitejä ja koulu- jopa teini-ikäisten ihmisten vanhempia. Vaikken ole vielä itse edes äiti – toistaiseksi vain raskaana oleva nainen – olen päässyt kokemaan jotain äitien välisestä solidaarisuudesta, tuesta, avusta ja yhteydestä. Aloin huomaamaan tätä ilmiötä jo hyvin pian sen jälkeen kun raskaudestani oli kerrottu julkisesti ja se yllätti minut täysin.
Yhtenä esimerkkinä ystäväni, joka on nyt nelikuisen pojan äiti. Syksyllä, pian pojan syntymän jälkeen, vierailin heillä tervehtimässä uutta tulokasta. Sain yllättäin mukaani kassillisen raskausvaatteita saatesanoin ”joo ihan ilmaiseksi otat. Käytä mitä tykkäät ja anna sitten eteenpäin”. Myöhemmin pienen söpöläisen kasvaessa sain vielä isomman pussillisen pojalle jo pieneksi käyneitä vauvanvaatteita. Taas ilmaiseksi odottamaan meidän tulijaa. Oli kuulemma saanut niistä osan itsekin lahjaksi.
Myös toinen ystäväni antoi minulle ilmaiseksi ison kasan esikoispoikansa vanhoja vaatteita, vaikka odottaa kanssani lähes samoilla viikoilla toista poikaansa ja oli vieläpä vierailuni aikaan käymässä vaatteita läpi kirpputorille viemistä varten.
Kummitytön äiti lainasi meille heidän doppleriaan, kuten olen jo kertonutkin. Toinen ystävä lupasi lainaan heidän ”kätkytpatjaansa”, mikäli haluaisimme. Toistaan odottava ystävä vinkkasi ihan yhtäkkiä tekstiviestillä suosituksen kuukautissidemerkistä, joita hän käytti jälkivuotoon esikoisensa jälkeen – hänen kun oli tullut kaupassa mieleen että minäkään en rättejä ole hetkeen ostanut kun viimeiset vuodet olemma molemmat olleet tyytyväisiä kuukuppeilijoita.
Olen myös ostellut vauvalle vaatteita käytettynä. Kirppiksiltä ja fb-kirppiksiltä. Fb:n lastenvaatekirppiksillä on käsittääkseni vähän hullukin maine kaikkine yv/av-sekoiluineen, mutta itse olen onnistunut tekemään vain hyviä ja sujuvia kauppoja. Edullisesti, sen kuntoisena kuin on luvattu ja mukavien tuntemattomien ihmisten kanssa. Yllättäin nimittäin poikkeuksetta jokaisessa kodissa, josta olen mennyt jotain ostosta hakemaan, vastaanotto on ollut hyvin lämmin. Yhdessä paikassa viihdyin melkein tunnin kun ihastelin pientä tyttövauvaa ja juttelin tämän äidin kanssa raskausajasta ja vauvanvaatteista.
Materian lisäksi myös henkistä hyvää on ollut jaossa enemmän kuin osasin arvata. En normaalisti ole kauhean usein ystäviini yhteyttä pitävää sorttia, mutta nyt raskausaikana What’s up, messenges ja ihan ne puhelinlangatkin ovat käyneet kuumina, kun koko ajan on joku äiti- tai raskausystävä kyselemässä kuulumisia. Ja se on tuntunut pelkästään mukavalta.
En myöskään ole mikään tuntemattomille fb-ryhmissä kirjoittelija (sen sijaan kirjoittelen tänne blogiin itselleni ja tuntemattomille), mutta seurailen ahkerasti maaliskuisten fb-ryhmäläisten keskusteluja ja olen sielläkin ollut ihmeissäni toisilleen tuntemattomien odottajien tuesta toisiaan kohtaan. Myös täällä Lilyssä kommentointi on ollut pelkästään positiivista – ja uskoakseni aika pitkälti muiden odottajien tai äitien kirjoittelemaa.
Kaikki tämä on kuin jokin raskauden myötä aukeava salainen maailma. Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia, vai onko mulla vaan käynyt älyttömän hyvä tuuri?
Katsotaan jos sitten joskus tulee kakkososa tähän pohdintaan – sitten kun olen itsekin äiti.