Huomioita vauvaelämästä osa I

Mitä reilussa neljässä viikossa oppii arjesta vauvan kanssa? Ainakin seuraavia asioita.

• Nälkä: Joskus ravinto on saatava nopeasti valmistettavassa ja syötävässä muodossa. Erityisesti silloin kun arpoo ehtiikö käydä vessassa vai syödä ennen kuin vauva huutaa. Minun ratkaisuni tähän on myslipatukat, joita superäitinä teen itse viikoittain pellillisen valmiiksi (koska kaupasta ei saa hyviä allergiaystävällisiä, ja koska mä voin).
• Uni: Minäkin pystyn nukkumaan paikallani, huitomatta ja pyörimättä, perhepedissä tai ihan kiinni sivuvaununa olevassa pinnasängyssä. En uskonut tätä, mutta olen saanut huomata, että pystyn siihen kyllä – unen laadusta ei kuitenkaan kannata nyt edes mainita.
• Herääminen: Miehen herätyskellon mekastus ei ole oikealla ääniaallolla herättääkseen minut aamuisin. Vauvan niiskutus, aivastus, pieraisu tai röyhtäisy on.
• Välineet: Olen aina pitänyt sellaista lentokentillä myytävää niskatyynyä turhana kapistuksena. Nyt käytän sellaista öisin kun nousen sängynpäätyä vasten istumaan imettääkseni. Ei enää niskakipua kun nukahdan vauva tissillä. Loistokeksintö, vaikka itse sanonkin.
• Pyykki: Luulin peseväni pikkuvauva-aikana paljon vauvanvaatepyykkiä, pukluisia ja vauvakakkaisia pieniä bodeja ja housuja. Tosiasiassa, niiden lisäksi vielä enemmän pesenkin lakanoita (kiitos jälkivuoto) sekä pukluisia ja maitoisia rättejä, omia paitojani ja imetysliivejä. Ja alushousuja. Niitä muutamia jotka tuntuvat hyvältä sektioarven päälle puettuna.
• Vauvan vaatteet: Ne mitoitukset eivät tosiaankaan ole samat vaikka kokolappu sanoisi 50 tai 56 cm. Vaatteita tehdään myös omituisen muotoisille vauvoille. Tai sitten meidän vauvalla on poikkeuksellisen pitkä selkä sillä suurin osa bodeista ja haaroista lyhyeksi vaikka leveydessä olisi vielä väljyyttä. (Niin ja olihan meillä ensimmäiset kaksi viikkoa myös tuplavaipat torson mittaa pidentämässä.)
• Oma vaatetus: Sukat on täysin yliarvostettu vaatekappale – varsinkin silloin kun pesee vauvan kakkapyllyä monta kertaa päivässä suihkun hanan alla kylpyhuoneessa.
• Omat vaatehankinnat: Olisi kannattanut niitä raskauskelpoisia vaatteita ostaessa harkita myös vähän tulevaa ja hankkia samalla myös imetyskelpoisia vaatteita. Damn you, pitkät tyköistuvat paidat kireillä kaula-aukoilla. Nyt in on vaarinpaitanapitus tai valtava ja löysä kaula-aukko. Onneksi niitä nappipaitoja löytyy nyt ihan oikeasti myös vaatekaupoista.
• Oma kampaus: Olisi ollut aivan turha käydä kampaajalla ennen synnytystä. Hiukseni ovat nyt kestosti puoliponnarilla (koska kokoponnariin ne eivät riitä) poissa kasvoilta ja irti hikoavasta päänahasta. Riemuitsin hiusdonitsien (scrunchie) ilmestymisestä muotiin (?!?) ja vaatekauppoihin, sillä nyt ehkä säästyn kestoponnarin katkomilta hapsuhiuksilta. Kodin ulkopuolella en tätä äiti-lookin peruspilaria silti ajatellut käyttää.

Muut huomiot, vinkit ja opit jakoon kommenteissa 🙂