Suuri huijaus nimeltä Alkuraskaus

Olen tullut siihen tulokseen, että raskausajan ensimmäistä kolmannesta ei pitäisi kutsua alkuraskaudeksi – tai raskausajaksi lainkaan. Sen nimeksi sopisi paremmin vaikka ”ajanjakso, jolloin ehkä olet raskaana tai ehkä et ja mietit sitä lakkaamatta”, ”mahdollisen raskauden varmistumisen odottelun aika” tai ”käsittämättömän hitaasti kuluvat ehkä raskauden alkamista edeltävät viikot”.

Olen ennen naivisti ajatellut, että raskauden kulku olisi suoraviivaisempi: pois jäävät kuukautiset -> positiivinen raskaustesti -> raskaudesta iloitseminen ja oireista kärsiminen -> synnytys. Tosiasiassahan tässä saa olla sydän sykkyrällä monta viikkoa ennen kuin homma todella varmistuu. Mitään muuta tietoa mahdollisesta sisälläni kasvavasta ihmisestä ei ole kuin tikkuun ilmestynyt merkki ja epämääräiset päivittäin vaihtelevat oireet, jotka aiemminkin olen pystynyt ilman raskautta itselleni aiheuttamaan. Ne eivät vielä todista että jotain todella kasvaisi kohdussani.

Odotan ensimmäistä neuvolaa kuin kuuta nousevaa (7 päivää). Silloinkaan ei välttämättä vielä ultrata ja voida olla varmoja. Eikä välttämättä edes kuunnella sydänääniä, ja jos kuunnellaankin ei välttämättä kuulla. Ja vaikka ultrattaisiin tai kuunneltaisiin ja jotain löytyisi, ei näin epämääräisellä kierrolla ilmeisesti voi olla varma kasvaako tulos niin kuin pitää. Vaaditaan vielä uusi ultra ja siis lisää odottelua.

Kärjistettyä ja hysteeristä? Jep.

Yritän ajatella positiivisesti ja nauttia siunatusta tilastani. En kuitenkaan voi uskoa, että joku jo tässä vaiheessa osaa oikeasti iloita. Joku uskaltaa ostella tavaroita ja kertoa sukulaisille ja tuttaville. Itse koen huonoa omaatuntoa kun edes uskalla ajatuksissani iloita tästä lisäämättä ajatuksiini ehkä-ja-jos-liitettä. Jo raskausvitamiinien ostaminen tuntuu jotenkin väärältä, kun en voi olla varma. Alan ensi kertaa ymmärtää todella miksi raskautuneet odottavat toiselle kolmannekselle ennen kertomista. Vielä en ole siinä pisteessä että ostelisin raskaustestejä varoiksi. Pelkään liikaa negatiivista tulosta. Doppleria odotellessa.

Voin kertoa, että edessä on vielä monta pitkää viikkoa. Mahtaako tämä loppua koskaan? Onko kohtalotovereita?

Perhe Raskaus ja synnytys

Oireet

Blogin aloittamisen jälkeen – ja jo ennenkin – päässä on pyörinyt monta aiheeksi sopivaa ajatusta. Tässä niistä yksi akuuteimmista.

 

Varoitus, jos epäilet olevasi raskaana, lue seuraava tarkkaa harkintaa käyttäen. Parempi ehkä olisi, ettet lukisi ollenkaan. Raskaaksi haluava tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva pystyy todellakin luomaan itselleen oireita. Keskustelupalstoja tarkastellessa huomaa myös, että mikä tahansa oire voi olla merkki raskaudesta.

Mulla on ollut raskausoireita jo monesti. Oikeasti monta kuukautta elämästäni. Olen kuitenkin ollut vasta muutaman viikon ensimmäistä kertaa ikinä testin mukaan raskaana. Minulla oli raskausoireita jo vuonna 2014, jolloin söin säännölllisesti ehkäisypillereitä. Oli pahoinvointia, oksentelua, huimausta, vessassa juoksemista ja alavatsakipuja ja ikävää hiivakierrettä. Testit näyttivät verikokeesta negatiivista, enkä ollut uskoa vaikka sanoivat että on 100% varma. Tuolloin diagnoosiksi asetettiin tilapäinen hormonihäiriö. Itse epäilin myös hiivasyndroomaa. Silloin sain tuon kuriin puolen vuoden ruokavaliomuutoksella: poistin lautaselta kaikki viljat, lisätyn sokerin ja maitotuotteet. Sen jälkeenkin aina pillereiden lopulliseen lopettamiseen asti kärsin raskausoireista, erityisesti pahoinvoinnista, aina vuotopäivinä.

Ensimmäisen ”luomukierron” loppupäässä sain myöskin raskausoireita. Tietysti, luulinhan olevani onnellisesti raskaana ensimmäisestä yrityksestä.

Ensimmäinen oikea raskausoireeni oli kuitenkin rintakipu. Tissejä vihloi lomalla ensin suihkussa ja vaatteita vaihtaessa ja kohta jomotti muutenkin. Tämä oli jotain niin poikkeuksellista että senhän takia me se testi siellä reissussa tehtiinkin, vaikka kuukautisia olisin voinut odotella vielä parikin viikkoa epäsäännöllisen kiertoni vuoksi.

Viikoista en voi edelleenkään olla varma. Jotain 5-7+. Tässä kuitenkin lista oireista tähän asti ja tällä hetkellä:

– Alusta asti väsytti hirveästi keskellä päivää, yhtäkkiä oikein nukuttaa.

– Koko ajan etoo hiukan. Ajoittain tulee puklua kurkulle, mutta oksentamista ei onneksi ole ollut.

– Vatsan tuntemukset vaihtelevat: alussa nippaili, sitten tuntui kuin vesi-ilmapallo velloisi alavatsalla. Välillä vihlaisi tai kramppasi munasarjojen tietämiltä ja nyt viimeisimpänä on saapunut turvotus, joka pahenee iltaa kohti.

– Viime viikolla alkoi jotkut hajutkin nousta tosi vahvoina läpi. Koiralenkillä jätöksiä kerätessä oikein kyökkäsin hajua, vaikka normaalisti pystyn hoitamaan homman helposti. Jo lomareissulta muistan kauppojen lihatiskien hajun jotenkin poikkeuksellisesti ällöttäneen.

– Ehkäisyn lopettamisen jälkeen palannut akne on taas kadonnut. JES!

– Välillä paleltaa ihan hirveästi. Yöllä taas heräilen hiestä valuvana. Ihan oikeasti ihoni helmeilee ja hiukset ovat märät kun herään.

– Tekee mieli kirpeitä ruokia. Normaalisti rakastan suklaisia ja kermaisia jälkiruokia ja paksuja jäätelöitä, mutta nyt ei houkuta yhtään. Olen siirtynyt jätskikiskallakin sorbetteihin ja mehujäihin.

– Tällä viikolla rinnat on paisuneet hirveästi ja ovat tuplakipeet. Kohta ei ole sopivia liivejäkään. Olen melko pienirintainen ja alkuviikosta mies kouraisi rintaani puolihuolimattomasti ja huudahti ”Oho! No et sä tätä kauaa voi näiden takia salailla”.

 

Jos jaksoit taas lukea tänne asti niin ehkä kiinnosti? Olisi kiva kuulla millaisia raskaus- tai wanna-be-raskausoireita sulla on tai on ollut.

Hyvinvointi Terveys Raskaus ja synnytys