Ensimmäinen ultra

Keskiviikkona oli ensimmäinen julkisen puolen ultra. Bebe oli kasvanut varhaisultran nallekarkista ihmisen näköiseksi ja sillä oli hirmuinen vauhti päällä – juuri siihen saakka, kun piti ottaa niskaturvotusmitta. Silloin hän nukahti vaikeaan asentoon ja kätilö yritti herätellä häntä painamalla kohtua ultralaitteella. Vauva oli hetken kuluttua yhteistyökykyinen ja mitaksi tuli vain 0,8, eli ei mitään. Huh mikä helpotus!

Bebe oli myös muutaman päivän vanhempi, kuten uumoilinkin. Laskettu aika aikaistui niin, että äitiyslomani alkaa päivälleen silloin, kun kesälomani loppuu. Täydellinen yhtälö. Fiksu vauva. Hänestä saatiin myös valokuva, jossa hän näyttää todella tympääntyneeltä. Nauran kuvalle päivittäin. Toisessa kuvassa hän näyttää saimaannorpalta, joten suuria johtopäätöksiä ulkonäöstä ei voi tehdä. Vapun jälkeen selviää sukupuoli – ai että, kuinka jännittää!

P.S. Onko outoa ostaa vauvalle joululahja, vaikkei se ole edes syntynyt? En vaan voinut vastustaa näitä ruokalappuja.

Perhe Raskaus ja synnytys