Ensimmäinen askel kohti lapsettomuustutkimuksia
Viime postauksesta on kulunut tovi. Olen viime viikkoina aktiivisesti yrittänyt työntää tätä lapsettomuusasiaa pois ajatuksistani, ja olen oikeastaan onnistunut siinä aika hyvin. Kun tammikuussa sain ajanvarauksen terveyskeskukseen lapsettomuustutkimusten aloittamiseksi, siitä saakka on jotenkin tuntunut siltä, että nyt kun kohta kärsimme ”virallisesti” lapsettomuudesta, on turha edes yrittää tai ainakaan innostua liikoja. Tässä kierrossa yhdynnät ajoitettiin jälleen täydellisesti koko hedelmällisen jakson mittaisesti, eli tässäkään kuussa raskautuminen ei jää siitä kiinni. Silti, en ole enää missään vaiheessa intoillut tai tutkaillut oireita. Nyt on dpo 13, enkä ole tehnyt raskaustestiäkään, koska olen ihan varma, että menkat sieltä tulevat.
Maanantaina kävin ensimmäisellä terveyskeskuskäynnillä, joka oli todella lyhyt ja kummallinen. Ensinnäkin koko prosessi oli outo; ainoa tapa varata aika oli laittaa ajanvarauspyyntö. Selitin pyynnölle tilanteemme suht pitkästi, ja vastaukseksi sain ilmoituksen varatusta ajasta. Ei mitään lisätietoja tai etukäteisvalmisteluja.
Noh, tänään aamupäivällä löysin tieni terveyskeskukseen ja tapasin lääkärin. Hän kysyi ne peruskysymykset (minkälaiset kuukautiset, onko ollut jotain tauteja, tupakoitko, käytätkö alkoholia jnejne), sitten kysyi, onko minulla Ovumialta saamamme tulokset mukana;no ei ollut, kun en ollut hoksannut, että hän niitä tarvitsee, kun siitä ei missään mainittu. Osasin onneksi molempien laput käytännössä ulkoa, mutta sillä ei lopulta ollut mitään väliä. Sitten kysyi, olenko käynyt verikokeissa; no en, kun en ollut hoksannut, että senkin olisi voinut tehdä etukäteen. Hän sitten pyysi toimittamaan kopiot Ovumian lappusista ja kertoi laittavansa minulle lähetteen verikokeisiin. Koko hommassa kesti tarkalleen 12 minuuttia (aikaa oli varattu 40 minuuttia), ja koska olin ottanut koko aamupäivän vapaaksi tämän käynnin takia, jäi siitä huono maku suuhun. Miksi tätä ei olisi voitu hoitaa puhelimessa, kun olin antanut jo siinä ajanvarauslomakkeella kaiken tiedon?
Nyt joudun menemään sinne uudelleen jotenkin aukioloaikojen puitteissa, eli olemaan taas pois töistä, koska laput täytyy tosiaan toimittaa paperisina, sähköinen ei onnistu, joten niistä täytyy ottaa kopiot siellä. Ja nyt kun mietin, niin en ole edes varma, onko minulla jo lähete verikokeisiin, vai saako sen vasta kun toimitan ne lappuset? Lääkäri oli jotenkin todella ympäripyöreä ja epäkiinnostunut asiastani. Täytynee vielä soitella sinne asemalle.
Joka tapauksessa, verikokeiden tulosten jälkeen saadaan todennäköisesti se lähete lähimmälle lapsettomuustutkimuskliniikalle ja siitä se matka sitten alkaa.
On jotenkin tosi tyhjä olo. Ja kuukausi kuukaudelta alkaa ahdistaa enemmän tilanteet, joissa meidän lapsettomuus voisi tulla puheeksi. Ystävien kanssa se ei haittaa, kun heille olen puhunut tästä, mutta miehen vanhemmat esimerkiksi vähän turhan innokkaasti mallailevat turvaistuinta auton takapenkille ja haaveilevat jälkikasvusta. Tuntuu, että joka kuukausi tuottaa pettymyksen niin monelle ihmiselle.
Katsoin myös yhtä tv-sarjaa, jonka henkilöistä yksi pariskunta alkoi yrittää lasta. Kahden kuukauden yrittämisen jälkeen molemmat riensivät tutkimuksiin, koska ”miten tässä voi kestää näin kauan”. Jäi paha mieli.