Kun lähes vuosi sitten pistin pystyyn tämän blogin, tarkoitus oli pitää päivitystahti säännöllisenä. Ideoita oli ja on edelleen – aika on vain ollut viime kuukausina kortilla. Taisin mainita aiemmin syksyllä aloittaneeni taas opiskelun ja ne yhdistettynä yrityksen pyörittämiseen ja perhe-elämään ovatkin kahmaisseet kuviteltua enemmän aikaa. Blogi on kyllä pyörinyt mielessä koko tämä ajan. Ensi vuoden puolella kun pitäisi olla hiukan enemmän aikaa, paneudun taas blogin kirjoittamiseen enemmän.

Aloitin siis syksyllä aineenopettajan pedagogiset opinnot, joiden toki tiesin vievän paljon aikaani. Kuitenkin kiire pääsi yllättämään, enkä voinut kuvitellakaan, kuinka haastavaa kaikki olisi vielä yhdistää pienen lapsen hoidon kanssa. Olen ollut viime aikoina aika lailla uupunut ja tuntenut vielä huonoa omaatuntoa siitä, että en ole aina jaksanut olla enemmän läsnä lapselleni. Olen myös miettinyt monesti, kuinka vaativaa (työ)elämä on nykyään monelle ja siihen päälle pitäisi vielä löytää aikaa ja jaksamista perheelle. Eipä näitä ruuhkavuosiksi suotta kutsutakaan. Asiat on kuitenkin viime kädessä laitettava tärkeysjärjestykseen, ja aikaa lapselle on raivattava kaiken muun kustannuksella. 

No mutta….onneksi joulu on ihan kohta ja pääsee hengähtämään.  Koulutyöt on tältä erää tehty ja ajatuksissa on taas hieman enemmän tilaa muille asioille. Tällä viikolla olen jo ehtinyt miettiä joululahjojakin ja suunnitella jouluruokia. Ajattelin tehdä ensimmäistä kertaa elämässäni itse rosollia, saas nähdä mitä siitä tulee. Viime aikoina minut on tehnyt myös erityisen onnelliseksi maassa oleva lumi, joka antaa hiukan valoa tämän synkkyyden keskelle. Vihdoinkin saimme lunta tänne eteläänkin – toivotaan, että se säilyy jouluun saakka!

Jutun kuvissa muuten vilahtaa M Kitchen & Café, ihana kahvila, jossa treffasin lauantaina ystävääni pitkän tauon jälkeen. Kahvila sijaitsee Aboa Vetus & Ars Nova -museon yhteydessä.

Kutkuttavaa joulun odotusta,

Elina