Maanantai on ässä

Nukkumatti ei ole viimepäivinä viihtynyt Amurissa. Sydämeni on ollut varsinkin tänään aamulla kaikkien unettomuudesta kärsivien puolella, sillä miehen lähtiessä työmatkalla ennen viittä ynnäsin nukkuneeni aivan liian vähän, eikä uni meinannut väsymyksestä huolimatta enää tulla silmään (vaikka uniaikaa olisikin ollut ruhtinaallinen tunti vielä). 

Maanantai on silti ollut ihan ässä päivä. Oikea asenne vain matkaan ja hymy huulille! Hyviä juttuja päivän mittaan on olleet:

• Rauhallinen aamu hyvän kahvikupin kera. Ehdin selata päivän lehden, ja hyvin poikkeuksellisesti kävellä bussipysäkille (uskon olevani jonkinlainen aamuinen Neiti Aika laukatessani näyttävästi bussipysäkille. Mikä siinä lähtemisessä on niin vaikeaa??).
• Toimiston ikkunasta ilahduttanut aurinko. Ja hiki, joka iltapäivällä yllätti toppatakissa (en ole vielä uskaltanut vaihtaa nahkarotsiin).
• Onnistunut salitreeni (viimeistään treenin aloitettuaan tunnistaa, oliko salimatkalla painanut innottomuus oikeasti väsymystä, vai vaan epäonnistumaan tuomittu itsehuijausyritys – laiskuus – vältellä treeniä. Tänään kyseessä oli jälleen jälkimmäinen.).
• Henkinen niskalenkki namuhimosta. 
• Tupareista jääneet juustot (jep, niitä oikeasti jäi. Ja jäi vietä tänäänkin, vaikka lätkämatsin äärellä aika huoletta syötiinkin).
• Fakta, että iltateen voi tosiaan nauttia ilta-auringossa.

Yksinkertaiset hyvät povaa onnistunutta viikkoa (ja samaten povaisi yöunet, jos vaan maltan niille siirtyä). En malta odottaa!