Liikutuin eilen lukiessani Eeva Kolun hienon haastattelun Hesarista. Haastattelussa Kolu kuvaa, kuinka vuosien saatossa rakentunut sosiaalisen median preesens muuttui kauniiksi, mutta ahdistavaksi kulissiksi, jota pidettiin yllä siitä huolimatta, että arki on rosoisempaa. Elämä näytti täydellisyydessään ihanalta, mutta tuntui ajoittain kamalalta. Haastattelussa Kolu toteaa ääneen sen, mikä minuakin on viime aikoina elämän kuvaamisessa ja sanoittamisessa vaivannut: […]

Ensisilmäyksellä vaikuttaa siltä, että Kööpenhaminassa ymmärretään rentoutumisen päälle. Tanskalaisilla kotikulmilla kadunvarret täyttyivät pyöristä (eikai kukaan pyöräilevä voi pingottaa liikaa mistään? Hiukset hulmuten se ei ainakaan näyttänyt siltä…) ja lähipuistot kaikenlaisista piknikvirityksistä heti, kun aurinko alkoi pilkottaa. Uimaan hypähdettiin kanaaliin, lehdet luettiin puistonpenkillä ja lenkkarit olivat käypä kenkävalinta garderobiin katsomatta. Hiukset asettuivat luonnollisesti (se pyöräily…) ja […]

Toukokuu on pitänyt sisällään tavallista enemmän sietämistä – omaehtoista ja ei-niin-omaehtoista, elämän mukanaan tuomaa käsiteltävää, joka ei väistämättä saa hymyä huulille. Vappuna käyntiin pärähtänyt sokerilakko kuuluu ensimmäiseen kategoriaan. Niin. Minä ja sokeri. Match made in somewhere far away – ainakin sille tuntuu, sillä tätä liittoa saa lähteä purkamaan kaksin käsin ja jostain todella kaukaa (eikä […]

Kuka näinä iltoina malttaa nukkumaan? Tiedän, että pian jo pitäisi, mutta hiljalleen laskeutuva yö vetää puoleensa. Valo on ihanaa seurattavaa. Sohvalle oijottu kroppa on syystäkin haluton nousemaan ja siirtymään makuuhuoneeseen, jossa kauniin taivaan peitoksi laskeutuu ainoastaan pimennysverho.  Ehkä hetki vielä. Nämä on näitä kesän ensimmäisiä.

Hiton loppurutistus. En nyt jaksaisi yhtään. Olisi tässä muutama homma viimeisteltävänä. Ihan pientä vaille oikeastaan. Joskus ajatus enää muutamasta hoidettavasta asiasta kannustaa, mutta tällä kertaa olen rehellisesti niin leipiintynyt, etten jaksaisi enää sitä pientäkään. No. Tiedän faktat. Vielä muutaman viikon kun puristaa, se on siinä. Pian saan kohottaa maljan edessä siintävälle lomalle, New Yorkille, taas […]

Vielä viikko sitten tilanne oli se, että minulla oli kahdet housut – toiset napakkaa farkkua, toiset nahkaa. Torstaina kohtalo (ja huutava tarve) kuitenkin ohjasi kulkuani, ja hankin kolmannet. Meet my boyfriend jeans. Farkut tuntuvat niin mielettömän pehmeille ja mukaville jalassa, että edes kaltaiseni paatunein kotivaatefanaatikko ei kiirehdi heti ensimmäisenä vaihtamaan housuja kotioven kolahdettua kiinni. Plussaa […]

Ystäväni lähetti sunnuntaiaamuna viestin, jossa huokaili viimeisten päivien menneen niin nopeasti (”että huh sentään!”). Samaa ei voi sanoa täältä – tuntuu kuin aika olisi kulkenut takaperin vapunajan vuorokaudet. Hitaat päivät on ajoittain hyvästä. On aikaa vaikka mihin – kuten vaikka asioiden hitaaseen tekemiseen. Täällä on valittu ne kaikista lungeimmat hommat, ja hoidettu ne rauhassa. Aamut […]

Miksi en ole tehnyt tätä aiemmin? Kysymys leikkaa silloin tällöin tajuntaani tehdessäni jotain sellaista, jonka hetkellä tunnen eläväni. Miksi en alkanut joogata aiemmin? Miksi en uskaltanaut sanoa suoria sanoja aiemmin? Miksi en uskaltanut heittäytyä rakastettavaksi aiemmin? Vaikka yritän parhaani mukaan välttää katumista (uskon siihen, että kaiken tämän pitikin mennä juuri näin, ja että suurin osa sattumuksista […]

Aamuni etenevät julkisen liikenteen sanelemassa aikataulussa. Jotta ehdin töihin, on hampaat pestävä 06.04, ja ovesta juostava käveltävä ulos 07.10. And this is when the magic happens – aamuisesta, ajoittain nuutuneesta, ilmestyksestä kuoriutuu yhteiskuntakelpoinen (ja omaan silmään mukiinmenevä) ja hyväntuulinen bussiin laukkaava hahmo runsaassa tunnissa. Vaikka koen, että tuo käyttämäni aika pitää sisällään kaiken sen, millä pärjään […]

Vietimme viikonlopun joulun merkeissä Helsingissä.  Nimittäin – kaukaa viisaina ihmisinä vanhempani lahjoivat meitä viime jouluna määrällisesti vähän, mutta laadullisesti paljon. Meille kahdelle osoitettu kirjekuori sisälsi hotelliyön Klaus K:ssa Helsingin keskustassa. Yön saisi käyttää heti kun tauko Tampereen arjesta tuntuisi tarpeelliselta. Tänä viikonloppuna eteen sitten tuli se hetki, kun jonkun muun vaihtamat puhtaat lakanat ja jonkun muun kokkaama […]