Huomioita Kööpenhaminasta

Ensisilmäyksellä vaikuttaa siltä, että Kööpenhaminassa ymmärretään rentoutumisen päälle. Tanskalaisilla kotikulmilla kadunvarret täyttyivät pyöristä (eikai kukaan pyöräilevä voi pingottaa liikaa mistään? Hiukset hulmuten se ei ainakaan näyttänyt siltä…) ja lähipuistot kaikenlaisista piknikvirityksistä heti, kun aurinko alkoi pilkottaa. Uimaan hypähdettiin kanaaliin, lehdet luettiin puistonpenkillä ja lenkkarit olivat käypä kenkävalinta garderobiin katsomatta. Hiukset asettuivat luonnollisesti (se pyöräily…) ja huulilla kareili hymy.

Ruoka on ihanaa, ja ravintolavaihtoehtoja riitti. Nautimme aamiaisen Kalaset -ravintolassa (suosittelen ottamaan palan painikkeeksi appelsiinimehua vadelmilla – tästä tuli ehdoton tuliaistipsi omaan aamupalapöytään) ja nappasimme hetken päästä smoothiet ja mehut mukaan ihastuttavasta kauppahallista. Iltaisin jalat eivät kantaneet enää omaa naapurustoa pidemmälle, mutta ei haitannut – hyvää juustoa, viiniä ja hummusta sai muutaman sadan metrin säteellä useammastakin sympaattisesta ravintolasta.

Luomua oli paljon, ja se oli helposti saatavilla. Sama pätee myös kivannäköisiin kahviloihin. Kadulla kulkiessa huomasi miettivänsä ensin hieman ihmeissään sitä, mihin sitä oikein asettuisi, kun jokainen kuppila näyttää niin houkuttelevalle. Puoli päivää kuljettuamme tajusimme, ettei sillä ole niin väliä – seuraavassa korttelissa on kuitenkin uusi, vähintään yhtä suloinen paikka kuin se edellinenkin.

Suloisesta puheenollen – Kööpenhaminan tytöt ovat muutamassa asiassa erityisen onnekkaita. Ensiksi kukat – ne ovat halpoja ja valtavan kauniita. Toiseksi mehut, smoothiet ja kahvit – niitä saa kaikkialta, ja ne ovat tuoreudessaan ja herkullisuudessaan hyvä valinta oikeastaan mihin tahansa tilanteeseen. Ja kolmanneksi – molempia yllämainittuja myy kiharatukkaiset pojat. Aidon hymyn kera. Olen aika varma, että monen päivä muuttuu ylläolevia yhdistämällä vähintään kohtuulliseksi, mikäli ei sitä ole jo ollut.