Menneisyys tatuoituna ihoon

 

the-night-of-the-hunter-005.jpeg

Istuin hotellin aamiaishuoneessa aamupalalla. Viereisessä pöydässä istui keski-ikäisen pariskunnan perikuva. Naisella oli yllään vaaleansininen twinsetti ja kaulassaan helmet. Hänen hiuksensa oli kiharrettu, kenties perinteisellä papiljottimenetelmällä. Hänen kasvoistaan näkyi, että edessä olisi kiva päivä Tukholman museoissa ja kauppapuodeissa.

Hänen miehensä oli niin ikään asiallinen kauluspaidassaan ja slipoverissaan, jonka kauluksen alta kurkisteli moitteeton kravattisolmu. Hän oli varmasti myös iloinen, koska tiesi, että saa ulkoiluttaa herttaista vaimoaan vanhassa kaupungissa. Saa syödä palan prinsessakakkua kahviaikaan.

Erikoista oli kuitenkin se, että miehen toisen käden rystysiin oli tatuoitu huonolla tekniikalla LOVE ja toiseen FUCK. Arvelen, että kyseessä ei ollut pariskunnan yhteinen lemmentatuointi. Jotain sellaista tuntui olevan miehen menneisyydessä, että se kieli itsestään ventovieraankin silmiin.

Jos minä istua napotan kahvilan pöydässä, ei kukaan ulkopuolinen näe päällepäin minusta, mitä sellaista menneisyyteeni mahtuu, jonka olisin mieluummin jättänyt tekemättä. Kukaan ei voi ensisilmäyksellä sanoa minusta, että voi tyttöpoloa, mahtaa häntä nyt kaduttaa.

Joskus on niin vaikea antaa itselleen anteeksi, niin vaikea unohtaa. Elämän pieleen menneet asiat eivät näy ehkä ulospäin, mutta meidän mielissämme ne ovat kuin tatuointeja, joita ei voi millään laserilla poistaa. Vaikka edessä on aivan uudet aamut, ei menneiden murheiden muste kuivu millään.

Hotellin aamiaishuoneessa istuneen miehen asiat eivät olleet laisinkaan hullusti. Hänellä oli herttainen helmikirjailtu vaimo rinnalla, pekonia ja munakokkelia lautasella, sekä lasi kuohuviiniä kyytipoikana. Minä silmäilin vaivihkaa miestä, jossa luki fuck ja mietin, että olisiko vain osattava olla armollisempi itselleen.

 

suhteet oma-elama mieli syvallista
Kommentit (4)
  1. Niitäkin asioita on joita ei koskaan voi antaa anteeksi itselle tai toisille, vaikka kuinka haluaisikin. Vaikka sinä et olekaan tehnyt mitään lain vastaista, niin siitä lauseesta tuli kuitenkin mieleeni, että joskus kuulee ihmisten puhuvan juuri laittomuuksista, kun eivät voi antaa anteeksi. Esim. rattijuopot jotka ovat humalassa ajaessaan törmänneet ihmiseen sanovat joskus, että sen asian yli ei koskaan pääse ja sitä ei anna koskaan itselleen anteeksi. 

  2. Minullakin on menneisyydessäni sellaisia asioita, mitä monikaan ei voisi päälle päin minusta arvata, mitä takanani on. Mutta, eipä vain näy ulospäin, ainakaan kovin kirkkaasti mitä mukanani kannan. Ne, asiat jotka ovat minulle tapahtuneet, ovat kuin tatuointi jota millään laserilla ei voi poistaa, eikä näiden murheiden muste kuivu koskaan.

    Ja armollinen en voi itselleni olla, enkä näitä tapahtuneita voi itselleni anteeksi antaa: Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis! Olen ”vain” menettänyt kohtalaisesti alkaneen hyvän elämäni. Mainittakoon, etten ole tehnyt mitään lain vastaista. Tulin muuten tänään sattumoisin Tukholmasta…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *