Olemisen sietämätön keveys

joutilaisuus.jpg

 

Kuulun niihin, jotka saivat kotoa verenperinnöksi ja elämänohjeeksi joutilaisuuden halveksimisen.  Laiskoja paheksuttiin ja työntekoa ihannoitiin.  Tuleminen human doing- henkisestä human beingiksi on vaatinut kovaa psyykkausta. Vaikka joutilaisuus on nykyisin itselleni tavoitetila, välillä kuulen sukuni kantahahmojen puhuvan kauttani – varsinkin itselleni.

Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. (Sananlaskut 6:6)

Oleminen ja lomailu, virkistyminen, ne ovat vaikeita taitolajeja. Usein lomalta odotetaan liikaa – niin kuin elämältä ylipäänsä. Yksi haaste on oppia rajaamaan: Kaikkea ei yhteen lomaan mahdu. Eikä edes yhteen elämään.

Tehokkuus, ajanhallinta, kiire ovat helposti synonyymeja stressille, bournoutille ja pinnallisuudelle. Riittämättömyydelle.  Usein ihmisillä on taipumus viettää lomiakin samoin kuin arkeaan. Minulla ainakin.

Kesä – varsinkin lämmin kesä – opettaa ihanasti vastakulttuuria tehokkuudelle. Kuumudessa ei jaksakaan olla liian tehokas – Thank God!  Yhtäkkiä tehokkuutta ihannoivakin voi huomata olevansa jopa kepeän onnellinen mitääntekemättömyydestä.   Kesä mahdollistaa luottamusta elämään ja Jumalan johdatukseen, siihen, ettei ole mitään hätää ja voi heittäytyä hetkeksi pyhään huolettomuuteen. Kaikista maallisista murheista huolimatta.

”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän kuin linnut!

 

Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?” Matt 6:26-27

 

Loman anti parhaimmillaan on loikoilu auringon paisteessa ja muistutus siitä, että murehtiminen ei auta ja luottamusta voi oppia. Lämpö kantaa luottamuksena talvipakkasillakin – kunhan sen vain kantaa mukana sydämen tärkeimmissä sopukoissa.

Loman ja joutilaisuuden merkityksestä voi lukea lisää  Taloussanomien artikkelista:

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/15/ole-tarkkana-tai-pilaat-kesalomalla-koko-vuoden/201231418/139?fb_ref=artikkeli&fb_source=timeline

Jos siis lomanvietoltaan jaksaa ja viitsii 🙂

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan tyo
Kommentit (2)
  1. Minä kans syyllistän itteäni jos laiskottelen.. Koitan oppia kokoajan enemmän ja enemmän siihen,etten vaatisi itseltäni suorittamista, koska stressaan itteni kipiäksi. Mun selässä on tatuointi, jossa on lintuja ja Matt 6:26. Ois varmaan pitänyt tatskata ohtaan, että muistas sen paremmin 😀

  2. Ikiliikkujan on vaikeaa jäädä paikoilleen, jopa lomalla, mutta muutaman vuoden harjoittelun jälkeen olen vähän jo oppinut miten kivaa se on, kun voi vaan olla ja möllöttää. Tänä kesänä taas harjoitellaan ahkerasti 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *