Multitaskaajan parempi elämä

img_3883.jpg

 

Kirkon työntekijänkin tärkein työväline on kohta tietokone. Päivän teksti katsotaan netistä, iltahartaus hoidetaan YouTuben voimin, kastekeskustelu sovitaan Facebookissa ja nuorten kanssa jutellaan chatissa perjantai-iltana. Tietokone kulkee kaikkialla mukana ja vaikkei sosiaalisuus olekaan siirtynyt kokonaan verkkoon, fyysinen tila ihmisen kanssa jatkuu aukottomasti sosiaalisissa verkoissa. Multitaskingin ja ruudun tuijottelun jälkeen olo on ontto ja pää juimelissa. Olen keksinyt siihen hyvän lääkkeen.Virkkaamisen. Niin vaikeita juttuja ei kannata tehdä, että aika menisi miettiessä, ei, pääasia, että koukku viuhuu ja ajatukset saa levätä hyvän musiikin tahdissa.

Helpot ja nopeat käsityöt on mun juttu. Matonkude on yksi parhaista materiaaleista nopeisiin virkkuisiin. Matonkude on myös ekologista: se toimitetaan trikootehtailta jämätrikoona. Tässä ohje läppäripussille, jossa kone kulkee tyylikkäästi vähän paremmissakin pidoissa.

img_3851.jpg

Virkkaa ensin ketjusilmukkaa tietokoneen leveyden mittainen ketju. Minun MacBookkini 13″ tarvitsi 20 ketjusilmukkaa koukulla nro 10. Virkkaa ketjun päähän vielä 3 kjs (= 1  pylväs). Jatka sitten neljänteen silmukkaan 1p, tämän jälkeen joka silmukkaan 1p. Ketjun päässä virkkaa viimeiseen silmukkaan 3p, ja jatka aloitusketjun toinen reuna 1p joka silmukan toiseen reunaan. Kerroksen lopussa virkkaa 1ps reunat yhteen. Aloita uusi kerros virkkaamalla 3 kjs (= 1p), tämän jälkeen 1p joka silmukkaan kierros ympäri. Jatka tämän jälkeen pylväitä niin monta kerrosta, että kone mahtuu pussukan sisään.  Minun koneellani se tarkoitti 7 kerrosta. Vaihdoin väriä keltaisesta mustaan ylälaidassa. Tässä mielikuvituksella ei ole rajaa: tee joka kerros eri värillä, käytä vain yhtä väriä… Lisää ylälaitaan lopuksi vetoketju. Valmiiksi tuli!

img_3858.jpg

img_3866.jpg

img_3854.jpg

img_3869.jpg

Muoti Mieli DIY Trendit

Synkkä Pääsiäinen

Vanhahko mies juo kupista kahvia ja tekee ristisanatehtävää. Pitäisi tietää mikä juhlapyhä on kyseessä. Kukaan ei käynyt tänäkään pääsiäisenä tervehtimässä. Sitä kai tuo ristisanatehtävä kysyy. Pääsiäistä. Liikaa pettymyksiä. Siis on ilmassa ja on ollut.  Kyllä hän sen tietää ja on itkenyt sitä parhaalle ystävälleen. Sille petolliselle mutta ainoalle, joka on kaapissa uskollisesti odottanut avaamista. Ystävä ei antanut näinä pyhinä avata itseään vain puoliksi, vaan pakotti juomaan loppuun asti.

Taalasmaan Sepon kohtaloakin on tullut surkuteltua yhdessä pulloystävän kanssa. Sepon kohtalo tuntuu tutulta. Ja Seppo tuntuu tutummalta kuin moni muu. Mutta Seppo sentään pelastettiin viime hetkellä.

Ovikello soi. Poika tulee käymään – ihan vain pikaisesti, kun ei pyhinä tullut käytyä. Tuo narsissikimpunkin. Lapsetkin ovat mukana. Ujostelevat isänsä selän takana. Jännittävät. Pojan vaimoa vanhahko mies ei ole enää nähnyt vuoteen ainakaan.

Juovat kahvit ja puhuva lumien lähdöstä. Ja Taalasmaan Seposta. Ovat sitten pitkään hiljaa.  Lähtiessä poika toteaa: ”Pidä itsesi hengissä”.

Toivooko poika niin vai sanoiko vaan? Ne sanat kaikuvat miehen korvissa narsissikimppua katsoessa.

Radion iltahartaudessa joku puhuu taas pääsiäisestä. Ilosta, joka tulee joka kotiin. Nuoren kuuloinen nainen puhuu kirkkaalla äänellä: mahdut armahdettujen joukkoon, vaikka olisit pettänyt tai petetty tai muuten elämän murjoma. Niin opetuslapsetkin olivat. Kuolemaa vahvempi on Jumalan armo ja anteeksianto. Uusi elämä kutsuu.

 

green_roof_ovi.jpg

 

Kyyneleet valuvat taas miehen poskia pitkin. Himpskatin kyyneleet.   Mies ei osaa ihan varmasti sanoa, kuuluuko tuo armo hänellekin.

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään