Tag: vanhoillislestadiolaisuus

Jeesuksen nimessä ja veressä

Jeesuksen nimessä ja veressä

Armon aurinko laskee Yksi vanhoillislestadiolaisen arjen hengellisyyden peruskiviä on anteeksipyytäminen ja –antaminen. Sitä voidaan perheestä, ajasta ja paikasta riippuen käyttää jopa useita kertoja päivässä. Kuitenkin jokainen edes kerran seuroissa käynyt on kuullut sen vähintään kahdesti, todennäköisesti kahdestikymmenesti. Mielenkiintoista siitä on myös liikkeeseen kuulumattomille tehnyt siihen tiiviisti liittyvät sanaparret, joista on tullutkin eräänlainen vanhoillislestadiolaisuuden tunnusmerkki. ”Saanko […]

Vähän siitä, mistä on keskusteltu

Vähän siitä, mistä on keskusteltu

Keskustella voi vaikka teekupin ääressä. Jäätelön kanssa. Taas ollaan saatu seurata mielenkiintoisia, värikkäitä, vilkkaita, vihaisia, ymmärtäväisiä, eloisia, inhimillisiä, teologisia, epäoikeudenmukaisia, yleistäviä, ihania, surullisia, järkyttäviä ja elämänmakuisia kokemuksia ja ajatuksia eräistä aiheista. Täällä ja täällä. Näkökulmia ja tiedotusvälineitä riittää. Aiheet ovat vanhoillislestadiolaisuus ja ehkäisy, niiden yhdistäminen on melkoinen Pandoran lipas. Eikä ihme! Harva asia voi vaikuttaa elämään niin paljon kuin se, […]

Kirje vanhoillislestadiolaiselle yhteisölle

Kirje vanhoillislestadiolaiselle yhteisölle

”Ja kattona sillä on taivas.” Rakas  Pidän sinusta, laulujesi kaiusta ja nukuttavan turvallisesta puherytmistä. Armon askelista, toukomettisistä, etsikkoajoista ja lukemattomista muista kielikuvista. Pidän niistä kauniista ja turvallisista kuvista joita ne maalaavat mieleeni, pidän siitä lämpimästä tunteesta seurapenkissä useiden tuttujen ihmisten lämmön ympäröimänä, talkootöiden sujuvuudesta ja iltakylien luovista viettotavoista. Viime vuosina on tapahtunut asioita. On ollut […]

Oletko ikinä tuntenut toiseutta?

Oletko ikinä tuntenut toiseutta?

Oletko ikinä tuntenut ulkopuolisuutta? Yksinäisyyttä? Toiseutta? Minä olen. Erillisyyden kokemus, kelpaamattomuus ja ulos sulkeminen ovat elämäni peruskokemuksia. Kun olin lapsi koulun käytävällä perääni suhaistiin lukemattomia kertoja päivässä ”vitun lesta”. Teininä mennessäni nuorisotalolle minut käännytettiin portailta takaisin, koska ”sun kaltaisillas ei ole tänne pääsyä”. Alakouluikäisten siskojeni kävellessä illalla kotiin heitä ajoi takaa auto, josta uhattiin tappaa heidät. […]

Hyväksikäytön haavat eivät vanhene koskaan

Hyväksikäytön haavat eivät vanhene koskaan

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva uutisointi herättää tunteita. Suututtaa ja itkettää vuorotellen. Viikolla julkaistiin Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet, jonka mukaan 140 vanhoillislestadiolaisen kerrotaan syyllistyneen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Hyväksikäyttäjistä 27 kuuluu liikkeen johtoon. Tutkimus kuvaa myös, miten vanhoillislestadiolainen yhteisö sääntöineen, teologian painotuksineen ja toimintamalleineen voi pahimmillaan suojella vakavaan rikokseen syyllistyneitä ihmisiä. Miten liikkeen johto reagoi? Uutisten […]

Asukuvaviikko: Viltti, villasukat ja Taivaslaulu

Asukuvaviikko: Viltti, villasukat ja Taivaslaulu

Päivän asu on villasukat ja viltti. Tänään on ollut etäpäivä. Ulkona on ihana syksy ja silti sisälle hiipii jostakin hiljaista surua.  Mutta mä rakastan syksyä. Tähän päivään kuuluu myös Pauliina Rauhala äskettäin julkaistu esikoisromaani Taivaslaulu. Se on hieno kirja, niin kaunista kieltä, runollinen ja itkettävä. Kirja on rakkaustarina, mutta kertoo myös ihmismielen ahtaudesta ja Jumalan hyvyydestä; elämästä. […]