Terveisiä hääparille! T. Pastori

1)      Polttarit tulee pitää vähintään viikkoa, mielellään kahta, ennen häitä. Pastori haluaa nähdä selväpäisen,  ei-krapulaisen ja ajoissa olevan hääparin n.15min ennen aloitusta sakastissa.

2)      Sukunimipäätös täytyy tehdä paljon ennen kun nimiä laitetaan paperiin sakastissa.  Papin painajainen on juuri ennen vihmkimistä asiasta riitelevä pari.

3)      Papin etukäteistapaamista ei tarvitse jännittää. Hän ei kuulustele teiltä perusteluja avioaikeille vaan yrittää ihan vilpittömästi  tutustua teihin  ja kuulostella mitä toivotte vihkimiseltä.

4)      Miettikää musiikkijuttuja jo valmiiksi. Yleisenä suosituksena on yksi virsi ja musiikkiesitykset ovat myös mahdollisia. Häämusiikkia voi kuunnella täältä.

5)      Kirkkohäät saa maksutta, mutta ”ilman Jumalasta puhumista” niitä ei voi tilata. Jostain on jäänyt myös elämään pyyntö ”lyhyestä kaavasta” – tavallisesti avioliittoon vihkiminen kestää n.20minuuttia. Vihkimisessä voidaan viettää myös ehtoollista, mikä tietysti lisää tilaisuuden kestoa.

6)      Unohtakaa häiden kestovitsit kuten kengän pohjiin kirjoitetut ”help me!”, ”tahdon”-sanomisen viivyttäminen ja sormuksen leikisti pudottaminen. Ketään ei naurata. Kukaan ei halua, että 10 vuoden päästä riidellessä esiin vedetään edelleen ”sä nolasit mut silloin alttarilla”-kortti.

7)      Pappi tykkää jos sen ei tarvitse olla koko perushääsettiä äänessä: voisiko kaaso lukea tekstin? Voisiko läheiset osallistua rukouksen osiin (saa lukea paperista)? Entä haluaako puolisot sanoa tosilleen sormuslupaukset (ns.”valat”)? Kaavaan voi tutustua myös itse ja yhdessä papin kanssa.

8)      Boolia voi tarjoilla, mutta siitä ei pidä tehdä liian vahvaa. Trust me. Sitä ei myöskään juoda ennen kirkko-osuutta. Perustelut ovat samat kuin kohdassa 1. Tähän Lily:n toimituksen alkoholikeskusteluun viitaten kannattaa myös miettiä ajoissa, mitä lapsille tehdään illan pimetessä.

9)      Jos et halua pappia mukaan hääjuhlaan, älä kutsu häntä sinne. Se ei ole loukkaus. Ylipäätään häihin kannattaa kutsua vain ihmisiä, jotka oikeasti haluaa paikalle. Jos kutsut papin, eikä hän pääse tulemaan, älä loukkaannu myöskään siitä. Papilla voi kesälauantaina olla muutakin menoa.

10)   Teemaväri, kutsukortin materiaali ja hääpuvun malli ovat pikkujuttuja loppuelämäksi sitoutumisen rinnalla. Naimisiin mennessä kannattaa olla varma valinnastaan. Elämässä voi mennä pieleen moni muukin juttu mistä on ollut varma, mutta lähtökohdaksi varmuus on hyvä juttu.

Bonuksena vielä häästressaajalle perspektiiviä- 

9 vuoden päästä muistan häistäni seuraavaa:

1)      Satoi vettä. Itse asiassa minä muistan vain, että ”vähän ripsi” – vieraiden mielestä satoi paljon enemmän. Häät olivat kokonaisuudessaan ulkona. Joka tapauksessa kyseessä on asia, jolle en voinut yhtään mitään.

2)      Sormus on kiva. Se on edelleen sormessani.

3)      Valokuvat. Niitä kun voi katsoa aina kun haluaa nähdä itsensä nuorena ja nättinä.

4)      Ihmiset. Ne rakkaat ja pysyvät, jotka olivat silloin ja ovat nyt. Ne, jotka on tukeneet näinä vuosina ja iloinneet iloja ja surreet suruja meidän kanssa.

5)      Onni. Se, miten hymyilin ja kuljin kevein askelin rakkaani kanssa.