kuinka pilata road trip ja muita murheita
..joista yksikään ei ole oikeasti vakava.
Tyttöjen kanssa lähdettiin perjantaina reissulle suurin odotuksin. Ensimmäisen päivän rakennuspalaset: 3 road killiä, Ikean lihapullia, Ruoveden Alkon ihana setä, pullo kossua, leirintäalueen surkea uimaranta, Uno-pelikortit, juhannuskokon päälle kiipeilyä, hiekkakakkujen tekoa, itkunsekaista avautumista, hyttysten tutkimista, kaatuneiden jalkapallomaalien alla rimpuilua, muumiherätyskello, suklaan sulatusta ihan kiusantekomielessä yleisessä grillissä, makkaroitten heittelyä, paljon haleja, kännipuheluita, silkkiuikku, teltta ja väkisinmakuupussit.
Aamulla heräsin yksin teltasta. Tytöt oli paenneet autoon nukkumaan. Mut houkuteltiin ulos makuupussista ilmoittamalla että tuuppa kattomaan, meillä on seuraa. Seuralainen oli heti teltan takana laiduntava alpakka. Päivän eksoottisuuspisteet meni puoliksi jo mainitulle elikolle, puoliksi ranskanbuldogin ja pinserin pennulle, joka oli syötävän ihana.
Ruoveden keskusta yllätti positiivisesti. Oli kirpputoreja, sisustuskaupan avajaisia ja ilmaisia kakkukahveja. Jes!
Matkalla Tampereelle tsekattiin Vänrikki Stoolin tupa. Tiedä sitten, mikä se niistä kaikista tönöistä oli, mutta on se vänrikki saanut käyttää aikapaljon hyttysmyrkkyä, jos on siinä paikassa selviytynyt hengissä.
Tampereen keskustorilla oli eestiläisten markkinat. Yllättävän korealaisilta monet niistä kuitenkin näytti. Käteen jäi kasa pilkkahintaisia koruja ja puoli litraa ruotsalaisia mansikoita.
Itämainen meininki jatkui syönnillä thahimaalaisessa ravintolassa. Cashewhärkä vei minun sydämen. Samoin porkkanoista ja punajuurista taiteillut kukat.
Käveltiin rannassa ja syötiin jäätelöä, vaikka oli paha olo. Törmättiin siittimenmuotoisia juomapillejä myyvään, rakennusmiehen kypärään sonnustautuneeseen kaveriin, joka aikoi baariin myynnistä saamillaan euroilla. Testasin mäkkärin vessan, ja sen jälkeen mentiin alamäkeä.
Sain itkukiukkukohtauksen ja halusin kotiin. Onneksi mulla on niin suloiset ystävät, ettei ne pakottaneet mua nukkumaan toista yötä kaukana kotoa. Ajettiin vähän pahalla mielellä Turkuun, mutta erottiin edelleen ystävinä. Minä olen party pooper.
Mentiin Sulon kanssa naapurin synttäreille dokaamaan, ja sain taas iloisia kiukkukohtauksia. Sitten menin unille.
Sitä kun on reilun vuorokauden poissa kotoa, ehtii tapahtua vaikka mitä. Poikaystävä ja sen veli saattaa molemmat vuorollaan kaatua sen nukkekodin päälle, jonka rakennusprosessi on kestänyt monta vuotta, ja se saattaa mennä aika lailla rikki. Poikakaveri on saattanut tuhlata omaisuuden pienimuotoisiin pippaloihin ja taas on rahasta tiukkaa. Mutta ei haittaa, tavara on tavaraa ja raha on rahaa ja kaiken voi korvata, paitsi sen, mitä ei voi korvata.
Mua ei oo tehty olemaan kauan poissa kotoa. Home sick home, meidän ihana seko pikkukoti. Heti, kun pääsin omaan eteiseen, tuntui ihan toisenlaiselta. Ihan niinkuin oisi tullut kotiin. Ehkä siksi, että olin.