Pitääkö antaa anteeksi?

Tässä sitä nyt ollaan. Joka kolmas pettää, niin ne Iltalehdessä sanoi. Mä veikkaan että joka toinen. Pahempaa kuin aivoton seksi vieraan kanssa on se, että toisella on tunteita johonkin muuhun. Ja että asia salataan. Ja että kaikki tapahtuu alle vuoden ikäisessä suhteessa. Jätä vaikka, mutta älä petä pliis. Se tuntuu niin kamalalta. Menee kaikki pienikin luottamus, ja sitä on aika hankalaa saada takaisin. 

Naapurit mulle kertoi. Sekään ei oo ihan ihanteellisin vaihtoehto. Mä ihan luulin, että parisuhde on luottamusta ja rehellisyyttä ja kunnioittamista. Oon niin pettynyt, että sanon vaan että My Ass. Toivottavasti muilla on parempi onni. Apua.

Silti. Ei parane jäädä kieriskelemään itsesääliin. Mä kuuntelen vähän Adelea, mietin ja ehkä keksin ratkaisuja. If you want to be happy, be. Aion yrittää.

Kommentit (15)
  1. kiitos teillekin uunotar ja vierailija kommenteista..täällä ollaan puhuttu puhuttu ja puhuttu asiasta, välillä tuntuu että kyllä kaikki on ihan mahdollista vielä, välillä epäilyttää ihan kamalasti..kiitos tuesta<3

  2. Olen itse antanut ”henkisen pettämisen” – miten se ikinä määritelläänkään – suhteen alussa anteeksi. Vuosia jälkeenpäin voin sanoa, että suhteeseen jääminen kannatti. Luotan mieheeni ja siihen, että hän on oppinut tapahtuneesta.

    Luottaminen onkin helppoa, sillä minulla ei ole ollut tuon jälkeen mitään syytä epäillä. En silti kiellä, etteikö varsinkin alussa ollut vaikeaa. Ajan myötä kuitenkin helpottaa.

    Pettäminen on kriisi suhteelle, molemmille osapuolille. Siitä voi selvitä, mutta suurimman osan suhteista se taitaa silti kaataa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *