Alku

Luulen kaiken alkaneen Pienestä Merenneidosta. Rakastuin.

Ala-asteella muut unelmoivat Backstreet Boysien Nickistä. Leikin mukana, mutta todellinen ihastukseni oli Geri Halliwell.

Olen aina tiennyt pienen, punatukkaisen tytön odottavan minua jossain. Leikitellyt ajauksella, heittänyt sen ilmoille kevyenä vitsinä ja hymähtänyt kuten haihattelijoille hymähdetään. Ollut ihastunut pisamaiseen ystävääni ja salannut sen itseltänikin. Seurustellut vain miesten kanssa ja ollut onnellinen, mutta useimmiten onneton. Hyvin usein onneton. Kunnes vuosi sitten täytin kolmekymmentä ja aloitin terapian. Masentuneisuuteen taipuvainen minäni, syvällinen itsetutkiskelu ja lupa hengittää vapaasti. 

Tämä blogi on paikka ajatuksilleni. Tuokioille elämästäni. Niille kepeille hetkille, raskaalle soutamiselle ja itsensä etsimiselle. Toivon auttavani muita samojen raskaiden ja vapauttavien ajatusten kanssa taisteleville. Onhan meitä oltava muitakin. Kolmekymppisenä kaapista astuvia.