Yläaste oli kauheaa aikaa. Olin epävarma ja kiusattu. Muistan kirkkaana hetken, jolloin istuin koulumme portaikossa ja katseeni osui itseäni vanhempaan, kavereidensa ympäröimään poikaan. Ei erityisen hyvännäköiseen, mutta mukavaan. Sellaiseen turvalliseen ihmiseen, jolla on kiltit silmät. Silloin päätin, että tarvitsen turvamiehen. Seurustelimme kaksi vuotta. Hyvin pian ymmärsin seksin olevan liimaa. Harrastimme seksiä vessoissa, sovituskopeissa, kallioilla, omissa ja muiden sängyissä. En ikinä lauennut, mutta opin esittämään hyvin. Teatterikorkeakoulutasoa, sanoisin.

Kuten teiniromanssit ja ensirakkaudet yleensä, päättyi tämäkin kyyneeliin. Vain paria viikkoa myöhemmin kaverin kaveri otti meidät kyytiinsä. Istuin takapenkille, poika oli ostanut äidilleen paketin suolaa. Istuin paketille, suola levisi valkoisena harsona penkille ja sen väleihin. Poikaa nauratti ja löysin uuden turvamiehen. Seurustelimme kuusi vuotta. Vaikea suhde, väkivaltainen ja ahdas. Tunsin hengttäväni vasta, kun uskalsin lähteä.

Hankin oman vuokrakaksion. Taloyhtiön putkiremontti oli loppusuoralla, vain pientä hienosäätöä jäljellä. Seisoin suihkussa ovikellon soidessa. Vettä valuvana seisoin eteisessä ja näin putkimiehen katseesta, että olin löytänyt jälleen turvamiehen. Puin päälleni pienen paidan, en rintaliivejä, kun poika haki tarvikkeita autostaan. Sanoin, etten halunnut suhdetta, joten kutsuimme meitä epäseurusteluksi. 

Puolen vuoden päästä muutin Helsinkiin. Heilutin kuorma-auton ikkunasta kissojen kuljetuslaatikot vierelläni. Uusi alku, sanoin. Tilaa olla itseni, nyt opettelen! Ystäväni houkutteli minut baariin, esitteli pojan. Rakastuin heti. Sellaista tunnetta ei voi kuvata. Se pyyhkäisi jalat alta. Kaksi vuotta myrskyä. Kiihkeyttä, kihlauksia, käyttämättä jäänyt hääpuku kaapissa. Erosimme vain palataksemme neljän kuukauden kuluttua yhteen. Ja tässä olemme, kuusi vuotta myöhemmin edelleen. Kahdeksan onnellista ja onnetonta vuotta. Yhteinen koti ja kaikki valmiina.

Rakkaus ei ole kadonnut. Se on täällä edelleen, asuu näissä huoneissa ja meissä. Mutta minä muutuin. Löysin kaipaamani vastauksen.