Kutsun itseäni häpeilemättä someajan lapseksi, vaikka oikeastaan vähän hävettääkin.Olen kasvanut sosiaalisen median kehityksen mukana, siirtyen luontevasti messengeristä ja IRC-galleriasta facebookiin, instagramiin sekä twitteriin, halliten jokaisen edellä mainitun käytön samalla tavalla kuin isovanhempamme ehkä taisivat kulottamisen tai jonkin muun sellaisen, johon osallistumista minä olen aina vältellyt. Useimmiten puhelin kädessäni.Tällä hetkellä käytän aktiivisesti instagramia, twitteriä ja facebookia. […]

Onpas hassua Istua nyt tässä tavallistakin tavallisemmassa kahvipaikassa edessäni ihminen, jonka kanssa keskustelua monet ystävistäni kadehtisivat Minä vain saavuin paikalle, kysyin saako tähän istua ja hän nyökkäsi”Kyllä, saa” ”Kysyisitkö mitä minulle kuuluu?” pyydänHän kysyy ja minä vastaan.(Olisiko pitänyt esittäytyä ensin? Äh, tuskinpa)Kerron kuinka on yksinäisyys on kaihertanut, tuottanut enemmän kyyneliä kuin tiesin itsestäni irtoavan,kerroin myös siitä, […]

Mietin tässä vain suhdettani liikuntaan.Juu, juurikin tuohon asiaan, joka niin moniin eri lajeihin haarautuu ja joka niin monelle tuottaa elämäänsä suurta nautintoa ja iloa, mutta minulle lähinnä koomisia tilanteita ja yökkäysrefleksejä. Jälkimmäisiä sekä liikuntasuoritusta ennen kuin sen jälkeenkin.Nuorempana pelasin jalkapalloa, pidinkin siitä kovasti. En kuitenkaan niin paljon, että olisin treeneihin asti jaksanut vaivautua.Kyse ei todellakaan […]

Pohdin suhdettani (tässä nimi) En voi väittää suhdettamme täysin platoniseksi,mutten myöskään sanoisi sen olevan mikään,tiedätkös, äh, en osaa selittää Mutta sellainentavanomainen,läheinen ihmissuhde,sitä se ei ole Yhteisymmärryksemme on muista poikkeava Sanoitta ymmärrämme toisiamme,välitämme toisistamme,ajattelemme toisiamme,vaikkakaan useimmiten emme edes tapaa Saatikka puhu Jollain tapaa koen rakastavani häntäUskon myös hänen rakastavan minua Enkä nyt tarkoita sellaista maallista rakkautta,joka […]

Sillä minun mieleni, se ei ole kaunisVaikka ulkokuori niin hämääkin Olen itsekäs, aivan niin kuin kauriit ovat:kylmä, ankara ja itsekäsOlen yrittänyt kieltää sen, mutta niin se onAhdistun ja revin sieluani riekaleiksi sen tähdenMelkein jo harrastus, voisi sanoa Usva ei hälveneKompuroin keittiössä ja lyön taas pääniÄiti huolestuisi jos tietäisi( ”Taasko?” se kysyisi )    

Ottaisin lomaa elämästäni jos vain voisinPullon halvinta punkkua joisin siitä juopuisin ja vain sen oisin Kuuntelisin surkean melankolista suomibluesia ja kirjoittaisin.Niin helvetisti minä taas kirjoittaisinNiin kuin silloin sunnuntaisinTunneiksi hukkuisin päähäni ja pelkäisin sinne jääväniVaikka eipä se kai haittaisi.Minuahan se ei haittaisi Keinuisin pitkin kaltevaa asuntoammeNauraisin ääneen jutuilleni,keskustelisin itseni kanssa:– Mitä pidät tästä laulusta?– Ai mitäkö minä pidän? No […]

Tekstejä ajalta x: Unohdin taas syödä,kai tunnen sen nykyisin niin kovin toissijaiseksi asiaksi.Voiko ihminen kärsiä kroonisesta krapulasta?Minä sanoisin, että voi.Oi, kyllä tosiaan voi!Olenhan sentään elävä esimerkki:pää tumussa, silmät ristissä, hitaasti ryömienVälillä voi vain pysähtyä aloilleen,jäädä siihen makaamaan ”Teki niin mieli ravistella sua ja huutaa: tuu takas!” Niin, tiedänhän minäToisinaan vain katoan hetkeksiKuolen minuutiksi, joka teille […]

”Tällä kertaa et ole epävarma ja pelokas.Et niin kuin ennen tapasit olla”,näin kertoi siskoni. Ei se biologinen, vaan hän,jonka kanssa telepatia kohtaajopa aamun pikkutunneilla. Hän, joka soittaa pyytämättä ja kysyy:”Mikä on?”Ja minä vastaan käsiini itkien:”Sattuu, enemmän kuin koskaan”.