Miten älypuhelin, tuo pieni laite taskussani, on muuttanut arkeani

Laiska, chilli, rento, vapaapäivä… Mietiskelen omaa elämääni: miksi nykyään on niin helppo passivoitua? Aamulla on helppo laittaa aivot narikkaan ja avata kännykkä, vastailla viesteihin tai katsoa YouTubea. Yhtäkkiä siihen meni 30 minuuttia ihan tuhkana tuuleen. Toki vastaaminen kaverille, kumppanille tai ryhmäviesteihin ei tunnu hukkaan heitetyltä, mutta omasta kokemuksestani se pistää liikkeelle passiivisuuden lumipalloefektin.

Annoin luvan heti laiskistua ja katsoa puhelinta. Vaikka jäin vain sen 30 minuuttia pidempään makaamaan, minun on vaikeaa enää ryhdistäytyä päivään. Nyt avaan tietokoneen ja yritän tehdä kouluhommia, mutta itsekurini on jo heikolla… Avaan YouTuben ja jään kiinni shortsejen katsomiseen. En teekään koulutöitä tai muita ”tehtäviä”, joita olen itselleni suunnitellut sille päivälle. Tajuan sen, mutta passiivisuudella on niin suuri voima, että se voitti minut.

Mutta miksi näin tapahtuu? Vaikka olen ”motivoitunut” kaikista selfcare-, mindfulness- ja ”Be master of your own mind” -jutuista, se ei kuitenkaan kestä montaa päivää, ennen kuin katson taas Netflixiä tai selailen zombina YouTuben maailmaa. Vaikka ajattelen katsovani hyödyllisiä asioita ja oppivani niistä, ne kuitenkin passivoittavat minut.

Joka päivä tuskailen ja taistelen omaa passiivista laiskuuttani vastaan. Mistä se tulee? Johtuuko tämä vanhemmistani vai siitä, että minulla ei ole selkärankaa? Uhriudunko ja syytän multimiljardöörejä, jotka ovat jokaisen sovelluksen takana? Heille on rahaa laitettu miljoonia pelkästään siihen, että he haluavat minun passivoituvan älypuhelimeni eteen.

En kuitenkaan ”uhriudu”, enkä syytä vanhempiani. Joten mitä jää jäljelle? On vain oltava vahvempi ja tajuttava, milloin passiivinen minä taas alkaa ottaa ohjat. Jokainen päivä on uusi alku. Hitto! Jokainen sekunti on mahdollisuus aloittaa uudestaan. Kun sitä on tehnyt tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee rutiini ja lopulta uusi minä! Aktiivinen minä, joka touhuaa ja joka ei vapaapäivänäkään ota puhelinta käteen vain tarkastellakseen kaikki alustat läpi (vaikka olenkin jo jättänyt somen taakseni). Katsellessani Yle Areenan: Punkaharjunpojat, Biisonimafian Kaitsu sanoo hyvin: ”Koen elämäni epäonnistuneeksi jos oon jonossa, silloin mä oon siellä kaikkien muitten kanssa jonossa”. Tämä osui omaan korvaani.

Passiivisuutta vastaan taisteleminen ei ole helppoa, mutta jokainen pieni voitto vie kohti aktiivisempaa elämää.

Miten sinä koet passiivisuuden?

Kamppailetko joskus saman ongelman kanssa? Miten teknologia vaikuttaa sinun arkeesi? Haluaisin kuulla ajatuksiasi ja kokemuksiasi aiheesta – jätä kommentti tai jaa omat vinkkisi!

 

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Mieli

Rutiinit: Matka kohti helpompaa arkea

Rutiineilla täytetty elämä saattaa modernissa maailmassa kuulostaa vankilalta. Miksi kukaan haluaisi elää pelkästään rutiinien hallitsemana? James Clearin kirjassa Pura Rutiinit Atomeiksi (2020) käydään läpi, kuinka pienilläkin tavoilla ja rutiineilla voi merkittävästi vaikuttaa arkeen. Clear korostaa erityisesti ajatusta siitä, että jos parannat jotakin osa-aluetta vain yhden prosentin verran joka päivä, muutokset kasvavat ajan myötä suuriksi ja pysyviksi.

Esimerkki: Sinulla on huoneessa jääkuutio. Huoneessa on -7 astetta, ja huone lämpenee 1 asteen kerrallaan.

  • -6 astetta.
  • -5 astetta.
  • -4 astetta.
  • -3 astetta.
  • -2 astetta.
  • -1 astetta.

Mitään ei tapahdu. Mutta kun huoneen lämpötila on 0 astetta, jääkuutio alkaa sulaa. Läpimurto ei tapahdu yhdestä pienestä muutoksesta, vaan kun muutoksia on kertynyt riittävästi, ne johtavat merkittävään vaikutukseen. Usein asetamme itsellemme valtavia paineita saavuttaa jotain mullistavaa ja suurta, mutta samalla saatamme aliarvioida pienten, jokapäiväisten parannusten merkityksen. Rutiini on kuitenkin kaksiteräinen miekka, se toimii joko hyödyksi tai haitaksi (J. Clear, 2020, 25–44.)

Vaikka saattaisi ajatella, ettei elä rutiinien vankina, rutiinit ympäröivät meitä kaikkia. Moni elää huomaamattaan kuormittavien rutiinien keskellä. Esimerkiksi: herää aamulla väsyneenä, keittää kahvit, sytyttää tupakan ja kiirehtii töihin. Tämäkin on rutiini, mutta kuluttava sellainen.

Haastattelin henkilöä, joka on rakentanut arkeensa terveellisiä rutiineja jo lähes kymmenen vuoden ajan. Hän kertoo, miten hyvät rutiinit tuovat rakenteen elämään. Kun elämä on rytmitetty rutiinien avulla, tiedät, mitä on tulossa, etkä sorru passiivisesti makaamaan työpäivän jälkeen sohvalle, mikä vain ruokkii huonoa oloa.

Haastateltavani kertoi, kuinka rutiinit tuovat hänen elämäänsä Vapautta. Olemalla kontrollissa omasta arjesta on yksi suurimmista hänen hyvinvointiaan tukevista tekijöistä. Hän ei koe, että hänellä olisi ”turhia” päiviä. Rutiinit: kuten treeni, ruokailu, kehonhuolto, lukeminen, Päiväkirjan kirjoittaminen ja palautuminen muodostavat pohjan, joka ylläpitää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Näin jokainen ansaittu vapaa ilta tuntuu mielekkäältä ja keho sekä mieli voivat hyvin, mikä puolestaan antaa voimavaroja toimivaan työelämään ja arkeen.

                ”Ole oman maailmasi suunnittelija, älä vain sen kuluttaja” (James Clear, 2020).

Rutiineja ei tarvitse olla liikaa eikä niiden tarvitse olla liian suuria. Pysyvät muutokset syntyvät järkevästi valituista rutiineista. Identiteettisi muodostuu rutiineistasi, ja tehokkain tapa muuttaa rutiineja on keskittyä siihen, keneksi haluat tulla, ei siihen, mitä haluat saavuttaa (J. Clear, 2020, 45–60).

Työssä on tärkeää ylläpitää rutiineja samalla tavoin kuin kotonakin. Kouluympäristössä esimerkiksi oppitunnit ja tauot rytmittävät päivän ennalta sovitusti, mikä tukee opiskelijoiden ja opettajien päivää. Mutta entä työpaikat, joissa työvuorot vaihtuvat, tauot pidetään satunnaisesti ja ateriat sijoittuvat sinne, missä niille on tilaa? Tämä epäsäännöllisyys voi luoda kaaoksen ja epävarmuuden tunteen työympäristöön ja sen mukana jokainen päivä voi tuntua raskaalta. Jos työpaikalle voitaisiin luoda kaikille omat säännölliset rutiinit, saattaisi olla, että myös hyvinvointi paranisi samalla tavoin kuin terveellisten rutiinien rakentaminen kotona.

Kun arki on rytmitetty ja terveelliset rutiinit integroituvat elämään, esimerkiksi liikkuminen muuttuu itsestään selväksi osaksi päivää. Vaikka sitä ei aina tekisi mieli, hyvin juurtuneen rutiinin ansiosta toimintaa ei tarvitse joka kerta erikseen miettiä. Rankan päivän jälkeen on toki helppo uppoutua sohvalle television tai älypuhelimen ääreen ja sitten potea huonoa omaatuntoa, koska ei saanut mitään aikaiseksi. Rutiinit tuovat arkeen hallintaa ja mahdollistavat pysyvät muutokset, jotka vievät sinua kohti tavoittelemaasi hyvinvointia.

Rutiinit tuovat mielelle ja hyvinvoinnille turvaa etenkin silloin, kun elämä tuntuu epävarmalta ja muutoksia on paljon. Rutiini luo tutun ja turvallisen pohjan, joka auttaa selviytymään haastavinakin aikoina. Kun automaationa seuraat rutiineja, säästät energiaa, jota tarvitaan arjen muiden haasteiden voittamiseen, eikä sinun tarvitse jatkuvasti käyttää aikaa ja voimia uusien suunnitelmien tekemiseen.

                           ”Rutiini: Usein toistettu tapa tai käytäntö; automaattinen vastaus tietyn-                                                                                    tyyppiseen tilanteeseen” (James Clear, 2020).

Sinulle:

Pohdi omia rutiinejasi ja kysy itseltäsi, ovatko ne terveellisiä ja auttavatko ne sinua saavuttamaan hyvinvointia ja haluamaasi arkea? Pura Rutiinit Atomeiksi tarjoaa selkeitä ja konkreettisia vinkkejä rutiinien rakentamiseen. Pienillä muutoksilla voit saavuttaa suuria asioita – askel kerrallaan.

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys