Keittokirjaviikko: Rapeat lohimedaljongit juuresmuusilla ja herneillä
Meinasin tehdä tän ruokalajin jo eilen illalliseksi, mutta aiemman postauksen salaatti maistui vielä iltasellakin niin hyvin, että rupesin lohihommiin vasta tänään. Tämä ohje minua jännitti kaikista eniten (en muuten löytänyt sitä alkuperäistä ohjetta netistä, joten saatte tyytyä mun versioon tai ostaa kirjan itsellenne. Jälkimmäistä vaihtoehtoa toki suosittelen lämpimästi!), sillä tuppaan polttamaan pannulla paistettavan lohen lähes poikkeuksetta.
Tätäkin ohjetta siis muuntelin vähän, mutta kerron työvaiheita selostaessani, missä poikkesin polulta. Ohje käski aloittamaan juureksien pesulla ja kuorimisella. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin lanttua, porkkanaa ja perunaa, minä käytin kaksi porkkanaa ja vajaan puolikkaan isosta bataatista. Kuorin ne, paloittelin parin sentin palasiin ja laitoin keittymään. Sen jälkeen pyyhkäisin paistinpannun pintaan teelusikallisen seesamiöljyä (ohjeessa käytettiin oliiviöljyä, itse en tykkää sen mausta) ja laitoin sen lämpiämään kasiteholla, kun kymppi on kovin. Kun pannu oli kuuma, laskin kaksi lohimedaljonkia kypsymään. Olin ottanut ne huoneenlämpöön jo about 45 minuuttia ennen paistamista, jotta ne kypsentyisivät tasaisemmin. Jamie käskee paistamaan niitä keskilämmöllä 6 minuuttia, ja kääntämään paistoajan puolessa välissä. Itse annoin medaljonkien paistua yhdeltä puolelta kuusi minuuttia, ennenkuin luin mitään kääntämisestä. Ripautin ennen kääntöä päälle vähän suolaa ja puristin sitruunaa, käänsin ja annoin paistua toiset kuusi minuuttia. Suolaa ei muuten ohjeessa edes mainita, että tässä saa kai olla luova.
Vaikka lohet paistuivat tupla-ajan, en silti kokenut, että ne olisivat olleet kuivia, vaan pinta oli ihan täydellisen rapea. Sitruunan sokerit karamellisoivat pintaa vielä osaltaan. Lohien paistuessa batsku ja porkkana olivat kerenneet keittyä vartin verran, ja valuttamisen jälkeen lykkäsin ne kulhoon muussaamista varten. Olisivat saaneet kypsyä vielä hetken, käsipelillä muussaus oli aika rankkaa hommaa 😀 Tässä kohtaa muuten laitoin pakasteherneet mikroon sulamaan neljäksi ja puoleksi minuutiksi.
Hetken muussattuani lisäsin joukkoon kaksi isoa ruokalusikallista turkkilaista jogurttia, ja aiemmin hienontamani pienen kourallisen ruohosipulia. Mauksi puristin vähän sitruunaa ja ripautin suolaa. Lohimedaljongit olivat nyt valmiit ja nostin ne pannulta lautaselle odottamaan annosten kokoamista. Kalan paistonesteisiin heitin mikrossa sulatetut herneenpalot ja puristin päälle sitruunaa ja ripautin suolaa. Herneitä paistoin niin kauan, että ne saivat vähän väriä.
Sitten olikin aika latoa muusia lautaselle, asetella lohi päälle ja lykätä herneet koko komeuden kylkeen. Päälle ripottelin loput pilkotusta ruohosipulista ja puristin loput sitruunat.
IHAN ÄLTSIN HYVÄÄ!! Tuhtia, mutta terveellistä, maistuvaa ja helppoa. Koko homma oli puolessa tunnissa tehty, niinkuin alkuperäisessä ohjeessa luvattiinkin! Siinä muuten käskettiin ripotella paistettaessa lohen päälle fenkolinsiemeniä, mutta vierastan niitä. What a pussy… Tämäkin ohje on siis ehdottomasti kokeilun arvoinen, ja vaikka muusiin jäi vähän sattumia, niin onni onnettomuudessa isommat porkkananpalat olivat makeita yllätyksiä sattuessaan samaan suulliseen täyteläisen, suolaisen kalan kanssa. Tuo Jamien Arjen Superruokaa-keittokirja on kyllä painonsa verran kultaa <3