Hypoxi – eka hoitokerta..
Astelin tänään siis ensimmäistä kertaa Huuman Hypoxi-studioon asiakkaana (tietty olen käynyt kurkkimassa laitteita aiemmin uteliaisuuttani) tapaamaan Weckmanin Lauraa, joka luotsasi minut session läpi. Käytiin eka läpi vähän käytännön asioita, syömisohjeita hoitopäivinä ja tavoitteita. Kerroin taipumuksestani ahtaanpaikankammoon ja paniikkikohtauksiin, ja Laura rauhoitteli minua lupaamalla että puvusta pääsee putkista ja rensseleistä huolimatta nopeasti pois hädän hetkellä.
Ensin minut kytkettiin siis sukelluspukumaiseen, massiiviseen HDC-pukuun ja asetuin makuulle kahdeksikymmeneksi minuutiksi. Aluksi tunsin oloni broilerirullamaiseksi vakuumipakatuksi pakasteeksi, sillä laite tyhjensi puvun sisältä lähes kaiken ilman ja paine oli hetken aikaa melko kova. Pian kuitenkin puvun sisällä olevat kuplamuovimaiset taskut alkoivat täyttyä vuorotellen ilmalla hieroen ihoa jännän tuntuisesti.
Unohdin alun paniikinhäivähdykset kun keskityin hassuun fiilikseen reisien ja vatsan ympärillä. Juteltiin Lauran kanssa koko hoidon ajan mukavia ja yhtäkkiä olikin jo aika siirtyä seuraavaan laitteeseen. Sain valita kahdesta kuntopyörästä, joko pysty- tai makuumallin ja päädyin polkemaan pystyasennossa näin ekalla kerralla.
Munamallisen laitteen sisällä on satula ja polkimet, ja vyötärölle asennetaan ilmatiivis vanne, joka blokkaa sisällä jylläävät ja vuorottelevat yli- ja alipaineet. Kapselissa poljetaan 30 minuuttia tietyllä vastuksella ja tietyllä rpm:llä. Ei ollenkaan niin oudon tuntuinen kuin kokopuku.
”Söin vähän huonosti ja nyt turvottaa.. pitäis kai ottaa activia!” (paitsi että hoidon jälkeen ei kahteen tuntiin saa syödä mitään, ja kuusi tuntia on välteltävä hiilareita. Niin että sanomme ”ei” activialle!)
Kaikenkaikkiaan oikein mukava kokemus, ensi viikolla mennäänkin sitten tiiviimmin kolme hoitokertaa. Laura sanoi että ihmisestä riippuen n. kahden tiiviin hoitoviikon jälkeen alkaisi näkymään tuloksia, joten hurraa, sitä odotellessa!
En taida kuitenkaan vielä laittaa noita ennen-kuvia, koska aikaisemmista puheistani poiketen koen, että ne on vielä niiiiiin karseita, ettei niitä kehtaa julkaista :D
Postaillaan sitten taas kun jotain edistystä on tapahtunut <3