Kauhee nälkä!
Luin blogistanian ihmeellisessä maailmassa seikkaillessani tämän Jonna1983:n postauksen erilaisista nälkätiloista. Tunnistin kaikki nuo mentaaliset nälät (been there!), mutta pysähdyin miettimään fyysistä nälkää ja sen eri asteita. Mun fyysinen nälkä kulkee viidessä eri vaiheessa:
1. Pikkunälkä, mieliteot
Tämä on se olo, kun kaikkea tekee mieli, mutta virallista ruuantarvetta ei vielä oikeastaan ole. Tämä voi tulla vähän ravintoköyhemmän aterian jälkeenkin tosi nopeasti. Tähän näläntunteeseen sisältyvät myös kaikki Jonnan postauksessa mainitut mentaaliset nälät ja mieliteot. Saattaa myös olla pikkunäläksi naamioitunut JANO!
2. Vatsassa kuriseva nälkä – lievä
Kun ruokailusta on pari tuntia, alkaa vatsanpohjassa kurista hiljaa. Tunne ei ole epämiellyttävä, mutta tiedottaa selkeästi, että kohta voitais taas syödä jotain! Tässä kohtaa on vielä aika selvää mitä keho tarvitsee, ja terveelliset ruuat tuntuvat hyvältä idealta. Itse yleensä sivuutan tämän tunteen kylmästi, ja vetkuttelen syömistä vielä vaikka kuinka pitkään.
3. Vatsaa kunnolla kouriva nälkä
Työpäivänä tämä nälkä tulee 10.30, kun olen joskus seitsemän ja yhdeksän välillä syönyt (yleensä tosi kevyen) aamupalan. Tieto siitä, että lounastauko on vasta yhdeltätoista on yleensä aika musertava. Tässä nälän vaiheessa nopeat hiilarit tuntuvat loistavalta ratkaisulta! Tästäkin fiiliksestä tosin pääsee eroon vitkuttelemalla syömistä ja juomalla vettä. Ai tosiaan, tähän nälkään liittyy myös yleensä se aiemmassa postauksessakin sivuttu HBS (Horrible Bitch Syndrome).
4. Heikotusta ja huonoa oloa aiheuttava nälkä
Tämä näläntunne, joka tuo mukanaan halun oksentaa ja käydä nukkumaan tulee n. viiden-kuuden tunnin päästä ruokailusta. Vatsa on täysin tyhjä, sokerit ennätysalhaalla ja energia ihan loppu. Yleensä tämä fiilis aiheuttaa niin karmean olon, ettei enää tee mieli syödä.
5. Ei-mitään-oireita-nälkä
Viimeinen nälän aste, joka on lähes täysin oireeton. Olo on verrattain hyvä, ja jos pienestä huminasta päässä ei olla, et edes välttämättä tietäisi olevasi nälkäinen. Vähän on kylmä koko ajan. Lopun alkua!
Kaikista jännin juttu on se, että kun syöt sitten jotain missä tahansa nälän asteessa, palaat takaisin aina yhden askelman. Ellet sitten vetäise oman painosi verran ruokaa kerralla. Ainoastaan tuosta vitosesta hypätään suoraan kolmoseen, muuten mun fyysiset nälät taantuvat yhden askeleen normaaliannoksella ruokaa. Olen ottanut tuon ykköstason kohdalla jääkaapille vaeltaessani tavaksi hörpätä vähän rasvatonta maitoa. Se tyydyttää pahimmat munchiesit ja myös sen salakavalan janon, joka saattaa aiheuttaa kyseisen ”näläntunteen”.
Koska mun paniikkihäiriö oireilee vatsasta käsin, niin välttelen syömistä niinä päivinä kun tiedän, että mun pitää matkustaa tai lähteä johonkin. Noina päivinä tuo vitostasokaan ei ole kovin vieras fiilis. Jotenkin saan vaan vakuuteltua itselleni ja vatsalleni, että sen on parempi olla tyhjä, kuin aiheuttaa mulle hankaluuksia. Olen oppinut jopa vaarallisesti nauttimaan siitä murinasta jonka tyhjä vatsa aiheuttaa, koska tiedän, että mitään ei voi tapahtua niin kauan kuin en vaan syö mitään. Tällaiset päivät yleensä vaan sitten päättyvät kotiin päästyäni varsinaiseen mättöfestiin, jolloin vedän nopeita hiilareita tonnikaupalla kaksinkäsin napaani, tuntematta minkäänlaista huonoa omatuntoa asiasta.
Jostain luin, että on ihan hyvä joskus tuntea fyysistä nälkää, jotta tietää mitä keho tarvitsee. Eli siis tasot 1 ja 2 ovat ihan ok. Olen omakohtaisesta kokemukseta todennut, että siitä eteenpäin jatkunut nälkä johtaa huonoihin päätöksiin. Siksi pyrinkin syömään (=teen parhaani jatkossa) kolmen tunnin sykleissä, jolloin nälkä ei pääsisi ainakaan kolmosta pidemmälle.
Onko teillä samanlaisia kokemuksia?