Syksyn must – Vaustin viinimessut!

Viime vuonna sain kutsun tulla tutustumaan 22.4.16 Vaustin legendaarisiin viinimessuihin! Olin toki kuullut niistä jo aiemminkin, mutta koska minulla sattui olemaan kyseisenä päivänä sopivasti aamuvuoro töissä, pääsin vihdoin myös kokemaan ne ihan livenä. Vausti on normipäivänäkin tunnelmallinen, ja siksi messujen myötä kauniisti valaistu, ihmisiä täynnä oleva aula-alue huokui kotoisaa ja tanniinista tunnelmaa. Esittelijöinä olivat Arvid Nordquist Finland, Amka, Tampereen Viinitukku, Vinetum, Cisa Drinks, Malmgårdin Panimo, Takatalo & Tompuri Brewery sekä viiniseura Kotkan Munskänkarna ja keittiötarvikeliike Purnukka.

IMG_9541vp.jpg

Maahantuojien ständeillä oli esillä Alkon normi- ja tilausvalikoimaa joka makuun. Itse en tykkää punaviinistä, ja jotten ihan ”työtehtävien” aikana sytkähtäisi, pysyttelin vakaasti kameran takana ja erossa myös houkuttelevista valkkareista.

Ensimmäisenä minun aikataulussani oli luento viinien makujen ja tuoksujen määrittelystä. 

IMG_9480vp.jpg

IMG_9481vp.jpg

Pääsimme porukalla tuoksuttelemaan Aromabarin tippoja, jotka olivat siis erinnäisiä, puhtaita tuoksuja kuten kahvi, aprikoosi, tupakka, rusina jne. Saimme haistaa pieneen muovipurkkiin laitettua vanulappua, jolle oli tiputettu muutama tippa Aromabar-pulloista, ja arvata usein viineissäkin käytettyjä vivahteita. Luento oli supermielenkiintoinen, kun saatoit olla ihan saletti, että haistelet hubbabubba-purukumia ja oikea vastaus onkin kirsikka. 

IMG_9486vp.jpg

IMG_9495vp.jpg

Ravintojajohtaja Antti Pettinen luennoimassa

IMG_9498vp.jpg

IMG_9505vp.jpg

IMG_9520vp.jpg

IMG_9533vp.jpg

Välissä palasin pyörimään messualueelle, jossa jengi vaan lisääntyi ja menokin tiivistyi maisteluiden myötä. Olin häärinyt kaviaaripisteen ympärillä ahkerasti, ja samalla vilkuillut epäluuloisen kiinnostuneena Finlandia Caviarin ostereita. En ollut koskaan maistanut ostereita ylipäänsä, ja rehellisesti sanottuna ajatuskin vähän ällötti (ja se on paljon se, koska olen varmaan maailman ennakkoluulottomin syöjä..), mutta koska elän vahvasti ”kaikkea pitää kokeilla kerran”-ajatuksen mukaan, päätin sinä iltana rohkaista itseni.

IMG_9536vp.jpg

IMG_9537vp.jpg

IMG_9538vp.jpg

IMG_9540vp.jpg

Tarjolla oli luonnollisesti muutakin herkullista!

IMG_9544vp.jpg

IMG_9545vp.jpg

IMG_9549vp.jpg

Viinien lisäksi tarjolla oli olutmaistiaisia!

IMG_9552vp.jpg

IMG_9557vp.jpg

IMG_9561vp.jpg

Ennen osterihommia osallistuin kuitenkin toiselle luennolle, jolla esiteltiin samppanjatalo A. Bergèren tuotteita. Vaustin viime kesän kesäsamppanja oli kyseiseltä talolta, ja sain maistaa sitä vain todetakseni, että se oli herkullista. Minähän en siis pidä kuohuviinistä tai samppanjasta. Olen pari kertaa vetäissyt niistä vähän vahingossa niin tuomiopäivän känneröisen/krapulan, että välttelen niitä kuolemaani saakka mikäli mahdollista. Yhden lasillisen voin juoda jos juhlistetaan jotain erityistä, mutta that’s it. Olen enemmän valkoviini/G&T-naisia. 

IMG_9585vp.jpg

IMG_9595vp.jpg

IMG_9613vp.jpg

IMG_9614vp.jpg

Samppanjaesittelyn jälkeen palasin takaisin saliin, jossa vihdoin rohkaisin mieleni ja maistoin sitä perhanan osteria. Sain ohjeeksi hulauttaa sen suhuuni, puraista kaksi kertaa, nielaista ja sitten hengittää suun kautta sisään, jotta merellinen maku pääsisi oikeuksiinsa. Sain valita lisukkeista sitruunan ja viinietikka-salottisipulikastikkeen välillä, ja ensikertalaisena nössönä valitsin jälkimmäisen. Tein työtä käskettyä, hulautin, pureskelin (ja totesin, ettei rakenne olekaan niin ällö kuin kuvittelin), nielaisin ja hengitin sisään ja ohhoh, olipa herkkua! Maku oli jotain mädin ja graavikalan välimaastoa, ja sipulinen etikkasetti sopi sen kanssa kuin nenä päähän! En kehdannut pyytää toista jo ihan pelkästään sen takia, että yksi osteri maksoi varmasti kahdeksansataakaksikymmentä euroa (ei kuulemma kuitenkaan…), mutta osittain myös siksi, että luvassa oli muutakin herkkua…

IMG_9622vp.jpg

IMG_9625vp.jpg

IMG_9627vp.jpg

IMG_9628vp.jpg

IMG_9639vp.jpg

IMG_9672vp.jpg

IMG_9681vp.jpg

IMG_9689vp.jpg

IMG_9691vp.jpg

IMG_9694vp.jpg

IMG_9699vp.jpg

IMG_9701vp.jpg

Samalla ständillä sain nimittäin maistella myös kaviaaria! Sitä ihan oikeaa kaviaaria! Rakastan mätiä smetanan ja sibulan kanssa, joten olin ääri-innoissani tämän legendaarisen luksusherkun testaamisesta. Ensin sitä sipaistiin mun kämmensyrjälle ihan sellaisenaan, josta sen sitten huitaisin haaviin. NAM! 

IMG_9702vp.jpg

IMG_9704vp.jpg

IMG_9706vp.jpg

IMG_9708vp.jpg

IMG_9709vp.jpg

IMG_9714vp.jpg

Toisen satsin sain tryffelivoilla voidellun suolakeksin päälle, ja se oli kyllä vielä miljoona kertaa parempaa. So boujee! Mainitsinko muuten jo, että tapahtumaan oli maksuton pääsy, mutta maistiaisia pystyi ostamaan lipukkeilla (4€/kpl)? Näin korttia tai käteistä ei jatkuvasti tarvinut kaivaa taskusta jos halusi testata vaikkapa hyvältä kuulostavaa uutta punkkua tai esimerkiksi osteria.

IMG_9724vp.jpg

IMG_9745vp.jpg

Saatoin itsekin napsia tuollaisen Polven juustolan juustolautasen. Olikohan se Polven juustolan? Sovitaan, että oli! 

IMG_9748vp.jpg

Mulla oli niin kivaa ”työtehtävissäkin”, että olen sytkytellyt lähipiiriä koko vuoden lähtemään mun kanssa uusiksi ihan muuten vaan! Mulla jäi vielä muutama lipuke viime vuodelta, ja olisihan se sääli jos ne menisivät hukkaan 😉 Suosittelen ihan täpöllä Vaustin viinimessuja kaikille täysi-ikäisyyden saavuttaneille, siellä oli jokaiselle jotakin! <3 Tänä vuonna viinimessut järjestetään 13.-14.10, joten ehdottomasti messiin!

 

Toim. Huom! Elin tosiaan siinä luulossa että olen osallistunut syksyn messuille. Todellisuudessa olin mukana keväällä. Huoh näitä äitiaivoja! Pari korjausta mukana olleisiin yrityksiin ja päivämääriin tehty.

kulttuuri suosittelen ruoka-ja-juoma

Viikonloppu; itkua tankotanssitunnilla ja lettuja

Musta on ihan käsittämätöntä edelleen, miten siistiä on, kun työviikon jälkeen on viikonloppu! Viikonloppu, jolloin on OIKEASTI vapaata! Koska mulla on nyt säännölliset työajat, olen voinut haalia itselleni (ja Elpalle) harrastuksia, joihin voi sitoutua. Ellen kanssa käydään tiistaisin aikuinen+lapsi-tanssissa, ja itseäni hemmottelin tankotanssin alkeiskurssilla. Tai no hemmottelusta ei kyllä voi oikein puhua, sillä hommahan on ihan kamalan vaikeaa ja rankkaa! 
Mulla oli lauantaina siis ensimmäinen tunti. Kävin aamulla suihkussa, mutta vaikka mulla on ihan terve itsetunto, niin halusin kuitenkin tehdä kevyen meikin, jotta edes naama olisi jollain mallilla ja voisin keskittyä siihen jalkojeni sijaan. 

IMG_1720.jpg

Kurssin ohjeistuksessa käskettiin pukemaan päälle mikroshortsit. Voi luoja, ajattelin. Mun jalat ei todellakaan ole mikroshortsikondiksessa! Siksi päätin ottaa pari kuvaa itsestäni shortseissa, jotta mun olisi sitten helpompi luopua pitkistä housuista tunnilla. Mun pukeutumishuoneessa on tosi kaunis valo, ja selluliitista huolimatta tykästyin kuviin. 

IMG_1728.jpg

IMG_1729.jpg

IMG_1735.jpg

Noh, minäpä sitten kivoista kuvista voimaantuneena marssin tunnille, ja sen edetessä tajusin, etten kykene yhteenkään liikkeeseen pyörähdyksiä lukuunottamatta. Olin liian painava. Mun olemattomat käsivoimat eivät jaksaneet kannatella noin kahdeksaakymmentä kiloa ehtaa naista. Ohjaaja tsemppasi ja auttoi kokeilemaan liikkeitä, ja vannoi, että kahden viikon päästä pystyisin tekemään niistä jokaisen ilman apua. Kykenin pitämään reippaan hymyn kasvoillani tunnin loppuun asti, mutta parkkipaikalla autoon päästyäni pillahdin itkuun. Itkin räkä roiskuen omaa nolouttani, pettymystäni, turhautuneisuuttani ja ekaa kertaa ehkä ikinä, painoani. Itkin koko matkan kotiin, ja yritin kotipihalla rauhoittua, mutta eihän siitä mitään tullut. 

Menin sisään niiskuttaen ja kyyneleitä hihaan pyyhkien, ja sain selitettyä Markolle mitä oikein vetistelen. Marko halasi ja sanoi, että olen ihan pöljä, ja että tankotanssi on tekniikkalaji, eikä voimalaji. Märisin hiljaa vielä hetken huolestuneen Ellen hyöriessä ympärilläni silittelemässä ja hokemassa ”äiti ikkee, ole iloinen!” ja lopulta sitten vaan lopetin, kun olin saanut asian purettua. Paremmilla mielin lähdettiin käymään Pyhtäällä, ja sieltä suunnattiin viiden pintaan mun isän luokse lettukesteille! 

IMG_1746.jpg

Lettukestit ovat lähes vuosittain järjestettävä illanvietto, jossa ensin syödään mahat pinkeiksi suolaisia ja makeita lettuja, ja sitten nautitaan nestemäisestä puolesta, kunnes on liian kylmä olla enää ulkona. Tänä vuonna juhlittiin Ellen mummun synttäreitä ja mun siskon ja sen poikaystävän 1v.-juhlapäivää! Elle oli tietenkin mukana, ja me lähdettiin yhdeksän pintaan kotia kohti, Markon jäädessä vielä katsomaan matsia ja viettämään iltaa. 

IMG_1756.jpg

IMG_1760.jpg

IMG_1764.jpg

IMG_1766.jpg

IMG_1771.jpg

IMG_1780.jpg

IMG_1781.jpg

IMG_1782.jpg

Ruoka oli jälleen kerran erinomaista, seurasta puhumattakaan <3 Kotona sänky kutsui kovempaa kuin pitkään aikaan, ja vaikka luulin/toivoin, että vähän myöhempään valvominen tarkoittaisi sitten pidempään nukkumista sunnuntai-aamuna, niin unen näin. Minä luonnollisesti heräsin puoli kahdeksalta, ja ajattelin, että oi miten oivallinen tilaisuus tehdä vähän kuvankäsittelyhommia omassa rauhassa! Pääsin sohvalle, avasin koneen ja tarvittavat ohjelmat, ja makkarista kajahti ”äääiittiiiiiii?”. Se siitä sitten. Koska mulla oli vapaapäivä (niin omituista!!) niin paimensin koko pesueen autoon ja kohti Jumalniemeä, jossa ostin pienen paistinpannun, pari dvd:tä Ellelle, muratin, parit verhot olkkariin ja sitten ihan tosta noin vaan uuden sohvan! Mitä hittoa? En yhtään tajua, mitä tapahtui.

Impulssiostosten jälkeen käytiin kotona syömässä, Elppa nukkui päikkärit ja minä tein vähän kuvahommia. Illemmalla lähdettiin vielä ajelemaan Räskiin, jossa mun sylikummin mökki sijaitsee. He suunnittelevat sen vuokraamista, ja lupasin käydä nappaamassa muutamat kuvat vuokrailmoitusta varten. Mökki on aivan ihanalla paikalla, ja niin kodikkaasti ja kivasti sisustettu, katsokaa nyt:

001.jpg

008.jpg

009.jpg

010.jpg

014.jpg

015.jpg

016.jpg

017.jpg

019.jpg

Kyllä tuolla kelpaa! <3

Onko kukaan teistä käynyt tankotanssitunnilla? Helpottiko se ajan myötä, vai onko mun myönnettävä tappioni?

suhteet oma-elama mieli sisustus