Hyvinhän tää menee, kolmen päivän postaamattomuus onkin tämän blogmasin ennätys! Täs oli pari muuttujaa, mut se selittelystä; tässäpä viime päivien tapahtumia:

Etsin mun pidennykset remppajemmastaan maanantai-aamuna, harjasin ja suoristin ne, ja sitten hassuteltiin laittamalla niitä puolustuskyvyttömän vauvan päähän. Mun mielestä hulvatonta! Elle näyttää vähän Mauri Pekkariselta! Tän takia lapsia tehdään:

Myös vähän perinteisempi Pocahontas-tyyli oli kokeiltava. Ymmärrän jos ette allaolevaa kuvaa katsoessa pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin mun sokaisevaan luonnonkauneuteen.

No sitten maanantai-iltapäivänä pääsin VIIMEIN kampaajalle. Mun ystävän Nellin pikkusisko Lilli on työharjoittelussa Huuman parturi-kampaamossa Bravossa, ja päätin kiikuttaa karmaisevan tyvikasvuni hänelle työkokemuksen kerryttämiseksi. Ihan kelle tahansa opiskelijalle en normaalisti päätäni antaisi käsiteltäväksi, mutta Lilli on niin supertarkka, että uskalsin luottaa. Lisäksi alkutilanne oli niin hirveä, ettei sitä ainakaan huonommaksi olisi saanut 😀

Värjättiin sitten lopulta koko pää mustaksi, ja kohta ois edessä taas lettipidennyksien laitto. Lilli kerrosti ja kevensi latvaa vähän, pituudesta ei otettu juurikaan. Näinköhän Nelli kerkeäisi laittaa mulle pidennykset päähän ennen joulua… Hauskuutin läsnäolijoita googlaamalla Severus Snapen kuvia, oltiin kuin kaksi marjaa ku mulla oli toi kaapu päällä.

Eilen vietin mahtavan illan muutaman melko uuden ystävän kanssa, mutta unohdin kuvata yhtään mitään koko illan aikana. Meillä meni tosi myöhään, ja sain Lypenkin nukkumaan vasta joskus puoli yhdeltätoista, joten en sitten enää jaksanut kaivaa läppäriä bloggaamista varten esille. Kaiken muun vapaa-ajan olen tehnyt kuvahommia joulua varten, ja toki pusutellut vauvaa. Marko on saanut remppaa hurjasti eteenpäin ennen iltavuorojaan! Reipas poika!

Tänään söin aamiais-lounaaksi punajuuri-vuohenjuustokeiton, eines-sellaisen. Normaalisti olisin syönyt sen tuosta rumasta, mustasta rasiasta, mutta nyt päätin jostain syystä vähän hifistellä. Ja yllätys, maistui jotenkin paremmalta kauniisti aseteltuna!

Murustin päälle yhden juustoriisikakun, kauhaisin lusikallisen vuohenjuustolevitettä ja hyvin ammattimaisesti tursotin vielä balsamicoa koko komeutta kruunaamaan! Tosi hyvää, paitsi keitto.

Tänään on taas ihan vapaapäivä, huomenna vähän töitä ja perjantaina paritkin leikkitreffit. Vitsi mikä lattemama 😀 Älkää ikinä muistuttako, että tässä sarkastisessakaan mielessä kutsuin itseäni tolla nimityksellä.

ENS VIIKOLLA ON JOULU!! WOOHOO!! Sen kunniaksi saatte etukäteislahjaksi tän bonuskuvan meidän vauvauinti-kuvauksesta. Nauttikaa erityisesti levänneen näköisen äidin sysimustista silmäpusseista, vauvan kauniista, fotogeenisesta ilmeestä ja isän… no… okei Marko on ihan hyvä!