Eikös ole jännä, että neljässä kuukaudessa vauva kasvaa liian isoksi 50-56cm vaatteisiin? Huomasin tässä yhtenä päivänä, että näin on perhana vieköön tapahtunut, eikä Lydellä ole juuri ollenkaan sellaista peruskäyttövaatetta. Ostoksille siis!
Pakkasin vauvan autoon ja huristelin Pasaatiin, jossa suuntasin ihan ensimmäiseksi Lindexille. Olen ihan rakastunut merkin vauvanvaatteisiin, vaikka silloin vastasyntynyt-aikana tuntui ettei niillä ole mitään kivaa. Turns out, ne kivat vaatteet onkin 62cm-koosta etiäppäin! Nappasin mukaani pari perusbodya, jotka olen havainnut parhaiksi Kappahl-H&M-Lindex-vertailussa. Kympin kappale! Mukaan tarttui vahingossa myös yksi lyhythihainen body, enkä yhtään tajua miksi? Olin ottavinani pitkähihaisen.
// Lindex
Valittuani ostoskoriin myös postauksen viimeisessä kuvassa sisäänajossa olevan pupupyjaman, näin rekissä jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa:
Tunnetusti maailman pahimpana harakkana tunsin suurta vetoa tähän merenvihreänsiniseen, kultatähtiseen hörsömekkoon! Koska hinta oli mielestäni oikein kohtuullinen (muistaakseni 17,95€), tein salamannopean päätöksen pukea Lypen jouluna tähän! Tämäkin siis // Lindex.
Raahasin shoppailuseurana mukana olleen siskoni myös H&M:lle, sillä myös vauvan jalka on kasvanut muun vartalon mukana, can you believe it?! Kaikkien vanhojen sukkien kantapää on jalkapohjan puolessa välissä, joten mukaan lähti muutama paksumpi ja muutama ohuempi pari sukkia.
Olin myös tilannut joulua varten pari mekkoa H&M:n nettikaupasta, joista tämä ensimmäinen pääsi Lyytin päälle 68-koostaan huolimatta jo eilen. Me käytiin Lenin kehoituksesta ekaa kertaa Lankkarin kirkolla keskiviikkoisin järjestettävässä perhekerhossa, jossa lyhyen alkulämpän (Piiri pieni pyörii, Huugi guugi, Jos sun lysti on yms. yhteisleikit) jälkeen lapset leikkivät keskenään leluilla ja aikuiset saivat tällä kertaa askarrella itselleen lehtileikkeistä aarrekarttoja. Tarjolla oli kahvia ja pipareita. Lyyti keskittyi leikkimisen sijaan kakkaamiseen ja kiljumiseen. Oli ihan kivaa!
Neulemekko // H&M online
Seuraava mekko oli tarkoitus pukea L:lle jouluaattona, mutta vihreä tähtihuitula syrjäytti sen käytettäväksi sitten joulupäivänä, kun vieraillaan Markon isovanhempien luona ja mennään illaksi mun isän luokse syömään ja viettämään jälkeisjoulua. Mekko on ihanan pehmeä, eikä ollenkaan kutittava, vaikka voisi luulla.
Neulemekko // H&M online
Tässä siis kovassa käytössä aiemmin mainittu pupupyjama Lindexiltä. Lypellä on samansävyisiä pyjamia jo ennestään pari, mutta niissä on nappien sijaan vetoketju, eikä noita ihania kiinteitä sukkaosia ollenkaan.
Me käytiin siis shoppailemassa tiistaina, ja samana päivänä oli Pasaatin Raxissa pimeä ravintola-tapahtuma, jossa Etelä-Suomen Näkövammaiset tarjoavat mahdollisuuden kokeilla, miltä tuntuu asioida esimerkiksi juuri ravintolassa kun näköaisti on huono tai kokonaan pois pelistä. Mun äiti on mukana toiminnassa erään avustettavan asiakkaansa kautta, ja hän pyysi meitä kokeilemaan miltä homma tuntuu. Jätin Lypen mummon hellään huomaan ja laitoin silmälaput päähän ruokailun ajaksi. Maiju sai toimia avustajana, ja auttaa mua valitsemaan buffasta ruokani. Sain onneksi vaan yhden mustelman reiteen, kun törmäsin pöydänkulmaan. Syöminen oli haastavaa, kun jotenkin unohdin näköaistin puuttuessa, että missä mun suu on. Lisäksi extrahankalaa oli salaattia syödessä löytää viimeinen kurkunpala lautaselta. Saatiin pöytäseuraksi oikeasti näkövammainen nuori mies, ja päästiin kuulemaan minkälaista elämä on, kun ei näe.
Jos en ihan väärin ymmärtänyt, niin tapahtuma on jokavuotinen, ja suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Saa vähän perspektiiviä omaan elämään, kun itsestäänselvyytenä pidetyt asiat heittääkin häränpyllyä.
Sunnuntaina luvassa se luvattu sushikurssipostaus! Nyt menen ruokkimaan päikkäreiltä heräilevän kitisijän <3
