Ihana Emma 100 yötä kesään-blogista haastoi minut kertomaan kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa ulkonäöstäni. Mulla meni hetki näitä pohtiessa, sillä halusin listata tähän niitä asioita ulkonäössäni, johon en itse voi vaikuttaa vaikka tekisin mitä (no kirurgiaa ei lasketa..). Olishan mun helppo sanoa, että olen ylipainoinen ja se on huono piirre, mutta totuus on kuitenkin, että se on asia jonka voin itse muuttaa. Niinpä me jätetään se mainitsematta.

Aloitetaan peruspessimistiseen tapaan siis niillä HUONOILLA:

1.  Totaalinen kaulattomuus ja kyttyrä

Mulla on todella lyhyt kaula, ja vuosien päätetyö ja vapaa-ajan dataus ovat muodostaneet mun niskaan ”kyttyrän” joka lyhentää kaulaa siltä puolen vielä entisestään. Ylipainon myötä ilmestynyt kaksoisleuka taas pahentaa tilannetta etupuolella. Tähän kategoriaan voisi ympätä myös mun surkean ryhdin, mutta se on taas yksi niistä jutuista joihin voin itse vaikuttaa. Alla havainnollistava kuva (ristiäisistä, eli imetysasentokin on tehnyt tuhojaan…) näistä kaikista:

Karmeeta!

Kuva: T&H valokuvaus

2. Ehkä vähän TMI mutta rinnat

Muistan lukioaikana seisoneeni alasti peilin edessä ja miettineeni itsekseni, että vitsi miten hyvännäköiset tissit mulla on. Ne oli silloin kokoa terhakka C, ja nyt erinäisten painonvaihteluiden (lähinnä nousun), raskauden ja imetyksen myötä koko hipoo E:tä ja terhakasta ei todella voi enää puhua. Kyniä menisi alle varmaan viisi ja tätä menoa niiden välistä näkyy napa parin vuoden päästä. Olin jo asennoitunut siihen, että kun olen imettämiseni imettänyt, teen pienen reissun Tallinnaan ja korjautan ne oikeille kohdilleen (ei siis mitään fyllinkejä), sillä kolmekymppisellä ei todella pidä olla uimahallimummotissejä. Sitten tutustuin toimenpiteeseen tarkemmin ja selvisi, että siinä nännit leikataan irti ja ommellaan uudelle paikalleen. HELL TO THE NO! Nyt sitten tulevaisuudessa kohtalonani on rullailla tyhjiin imetyt satulalaukkuni rintsikoihin, ja olla onnellinen, että olen päässyt jo naimisiin 😀 😀 😀

3. hmm…

En ihan oikeasti keksinyt tähän mitään sellaista, mitä en voisi muuttaa. Mulla on ajoittain huono iho, mutta se pysyy oikealla hoidolla hallinnassa. Mun nenä on edestä leveä, mutta sivulta ihan söpö ja suora. Mun reidet ja pohkeet on paksut, vaikka treenaisin ja söisin terveellisesti ja laihtuisin muualta, mutta se johtuu siitä, että mulle kertyy lihasta helposti. Kaikissa mieleen tulleissa virheissä oli siis toinen puolensa. Siksi jätän tämän tyhjäksi.

Ne reidet…….

No mutta, sitten ne HYVÄT:

1. Mulla on nopeasti kasvava, paksu ja vahva tukka. Vaikka se on vähän tokinainen, ja vahva karvankasvu päässä tarkoittaa mun tapauksessa myös thodella vahvaa karvankasvua muuallakin kehossa, niin mun hiukset on ehdottomasti mun kruunu! Mulla on myös vahvat ja tummat kulmakarvat, joissa on luonnostaan siisti ja hyvä muoto.

2. Vyötärö

Mulla on mun kokoon nähden aika kapea ja erottuva vyötärö. Vaikka painoa kertyisi reilustikin, niin vyötärö säilyy jotakuinkin samana. Se on myös ensimmäinen paikka mistä senttejä ropisee laihtuessa. Joskus luin jostain, että X-vartalotyypin peruspiirre on, että vyötärö on ainakin 20cm kapeampi kuin hartiat (tai rinnanympärys?) ja lantio, ja mitattuani omani, täytin kriteerit. 

3. (…miksi nää kolmannet on niin hiton vaikeita keksiä?) Sormet ja varpaat

Mulla on pitkät, kapeat ja suorat sormet ja varpaat. Myös molempien kynnet ovat symmetriset ja vahvat. Mulla on kapea lesti ja se yhdistettynä pitkiin varpaisiin hankaloittaa joskus kenkien löytämistä. Mulla on edelleen rystysten paikalla kuopat, niinkuin pikkulapsilla 😀

Luulin tosiaan tän haasteen saadessani et nää ois tosi helppo keksiä, mutta yllättävän kauan tässä meni. Huonoissakin puolissa. Mun on vaikea ajatella mun kehosta tällä hetkellä pahaa, kun mietin kuinka ison ja mahtavan urakan se on ton vauvan ulossaamisessa käynyt läpi. 

Itse haastan Lentoaskeleita-blogin Rosannan, SaraG:n ja Anna Karinin <3 Let’s hear it!